Energiaomavaraisuusjulistus

~Lyhyt versio

Keski-Suomen energiaomavaraisuusjulistus

Vastalauseena Jyväskylän Energian ydinvoimayhteistyökaavailuille sekä kivihiilen käytölle valmistuvan Keljonlahden voiman polttoaineena olemme luoneet tämän julistuksen. Se on kokonaisvaltainen energiasuunnitelma koko Keski-Suomen alueelle sekä omaa toimintaamme ohjaava periaatteiden kokoelma.

Periaatteemme ovat:
1. Energian on oltava paikallisesti ja paikallisista raaka-aineista tuotettua.
2. Energian on oltava uusiutuvaa ja hiilidioksidineutraalia.
3. Energian tuotannon on oltava paikallisesti työllistävää.
4. Energian tuhlaamista on vältettävä ja uusia säästötapoja kehitettävä.
5. Paikallisia ihmisiä on kuunneltava tuotantolaitosten sijoituksessa.
6. Ydinvoimasta ja muusta riippuvuudesta ulkopuolisesta energiasta on päästävä eroon.
7. Sähkön pientuottajuutta ja paikallisten yritysten ja ihmisten energiaomavaraisuutta on tuettava.


1. Energian on oltava paikallisesti ja paikallisista raaka-aineista tuotettua.

Kun sähkö tuotetaan etäällä käyttäjistään, sen alkuperä jää vääjäämättä etäiseksi. Asumme kuitenkin pienessä maassa, missä ydinvoimalat tai muut energiantuotantolaitokset eivät voi eivätkä saa olla jonkun toisen ongelma. Kun tuomme energiantuotannon lähemmäs käyttäjiään, käyttäjän osallisuus tuotantotapojen kehittämisessä korostuu. Jokaisella meistä saa ja tulee olla mielipide siitä, mitä polttoaineita omat, paikalliset voimalaitoksemme käyttävät. Paikallisesti tuotetut polttoaineet voimaloillemme sekä työllistävät, että vähentävät välillisiä, kuljetuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

2. Energian on oltava uusiutuvaa ja hiilidioksidineutraalia.

Olemme selkeitä vaatimuksissamme energianlähteiden uusiutuvuudessa. Emme hyväksy polttoaineeksi sen paremmin kivihiiltä, maakaasua kuin turvettakaan. Niiden sijaan meillä on käytettävissämme lukuisia, tutkittuja ja hyväksi havaittuja tapoja tuottaa poltettavaa biomassaa. Ehdotammekin, että Keski-Suomen alueella voimalaitosten polttoaineeksi tuotetaan ruokohelpiä, kuituhamppua, energiapajua ja energiapuuta. Saamme polttoainetta myös biokaasusta, jota voimme järkevillä investoinneilla tuottaa itse, omasta biohajoavasta yhdyskuntajätteestämme. Lisäksi suositamme pelletöidyn hevosenlannan käyttöä Robert Griffinin keksimän tavan mukaisesti.

Luemme uusiutuviin energiamuotoihin ehdottomasti myös tuulivoiman, jonka käyttöä tulee lisätä voimakkaasti. Viidennes Suomen sähköstä voidaan tuottaa tuulivoimalla ilman, että tuulisuuden vaihtelusta aiheutuu merkittäviä ongelmia. On hölmöä, että Suomi on Euroopan pienimpiä tuulivoiman tuottajia hyvistä olosuhteista huolimatta.

3. Energian tuotannon on oltava paikallisesti työllistävää.

Polttoaineiden, kuten ruokohelpin, kuituhampun ja energiapajun viljely loisi kokonaan uusia alkutuotannon työpaikkoja ja työllistäisi välillisesti (mm. logistiikan kautta) lukuisia muita. Rakennusten energiakorjaukset ja matalaenergiarakentaminen kasvattaisivat rakennusalan arvoa ja työpaikkojen määrää noin 10 prosentilla. On minusta kohtuullinen vaatimus, että paikallisen energiayhtiön tulee sijoittaa rahansa myös sosiaalisesti kestävästi ja paikallisesti työllistävästi.

4. Energian tuhlaamista on vältettävä ja uusia säästötapoja kehitettävä.

Emme voi elää kuin pellossa - maailman ja luonnon kantokyky tulevat jo nyt monessa kohtaa vastaan. Voidaksemme selviytyä, meidän on keksittävä luovia, uusia tapoja säästää energiaa ja olla viisaampia sen energian käytön kanssa, joka on ehdottoman välttämätöntä. Vaadimme energiapihiä rakentamista, yritystukien sitomista tiukkoihin energiansäästötavoitteisiin, järkevää ja tiivistä yhteiskuntarakennetta. Lämmön takaisinottotalteenotto, voimaloiden piippujen sähköä jauhavat turbiinit, energiatehokkaat kylmäkalusteet ja valaisimet, älykäs ja ekologinen rakentaminen - meillä on käyttössä lukuisia keinoja, joiden käyttöönotto vaatii poliittista päättäväisyyttä ja uskallusta tehdä oikein.

5. Paikallisia ihmisiä on kuunneltava tuotantolaitosten sijoituksessa.

Niin suuria kuin pieniä energiantuotantolaitoksia rakennettaessa niiden lähiympäristössä asuvien ihmisten mielipiteen on oltava keskeisessä asemassa aina suunnitteluvaiheesta toteutuksen viimeisiin yksityiskohtiin saakka. Varsinkin suurten laitosten, kuten viimeisittäin Keljonlahden voimalaitoksen, rakentaminen muuttaa lähiympäristöään ja sen asukkaiden viihtyvyyttä merkittävästi. Siksi paikallisilla ihmisillä on oltava aina viimeinen sana voimalaitosten sijoitusta koskevissa kysymyksissä.

6. Ydinvoimasta ja riippuvuudesta ulkopuolisesta energiasta on päästävä eroon.

Ydinvoima ei miltään ominaisuudeltaan täytä tämän julistuksen vaatimuksia. Sitä ei olla aikeissa tuottaa Keski-Suomessa. Se ei missään nimessä ole uusiutuvaa. Se ei ole paikallisesti työllistävää. Eikä ydinvoimayhtiöiden ilmaisen energian agendasuunnitelma sähköntuotannon ylikapasiteetista ja ydinsähkön viennistä ulkomaille missään nimessä tue energian säästämiseen liittyviä tavoitteita.

7. Sähkön pientuottajuutta ja paikallisten yritysten ja ihmisten energiaomavaraisuutta on tuettava.

Muualla Euroopassa laajasti yleistynyt sähkön pientuottajuus on maakunnassamme aivan lapsen kengissä. Ehdotammekin, että Jyväskylän energia ottaa käyttöönsä nk. tuottaja-tariffin. Tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen omatoimisesti sähköä esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla tuottava voisi syöttää oman energiantuotantonsa ylijäämän takaisin sähköverkkoon.

Energiaomavaraisuuteen voisi rohkaista myös yrityksiä ja Keski-Suomen kuntia. Energiansäästötavoitteiden lisäksi voidaan luoda kannusteita yrityksille laittaa tuotantotilojensa yhteyteen pienimuotoisia tuuli- ja aurinkovoimaloita. Tuottajatariffin käyttöönotto kannustaisi myös heitä.

Mitä on tehtävä?

Energiaomavaraisuuteen pyrkiminen on asetettava yhdeksi maakunnan tärkeimmistä tavoitteista. Sitä puoltavat seikat käyvät ilmi jokaisen julistuksen kohdan omissa perusteissa. Mutta meidän on muutettava myös ajatteluamme - pois keskitetystä tuotannosta ja kohti hajautettua ja monimuotoista tuotantotapaa. Energiaomavaraisuus on mahdollisuutemme astua suoraan kehityksen, tutkimuksen ja innovatiivisuuden kärkeen. Voimme olla esimerkillisesti kilpailukykyisiä, työllistää paikallisia ihmisiä ja näyttää mallia koko Suomelle - jos vain haluamme. Tai voimme pitää kiinni luutuneista uskomuksistamme ydinvoiman kaikkivoipaisuuteen ja työllistää ydinvoiman rakennustyömaille ja louhoksiin puolalaista työväkeä liikevoiton valuessa auttamatta ulkomaille ja ympäristötuhojen sekä ihmisten sairastumisten kustannusten jäädessä meidän maksettaviksemme.

Matka energiaomavaraisuuteen ja kestävään kehitykseen vaatii konkreettisia askeleita . Jatkaaksemme olemassa oloamme, matka on aloitettava jo tänään. Voidaksemme elää yhdessä luonnon kanssa, meidän on tultava oman alueemme alkuperäiskansaksi. Meidän on opittava näkemään oman alueemme luonto, sen voimavarat ja resurssit ja hyödynnettävä niitä kestävällä, niiden uusiutumista ja luonnon sekä ihmisten hyvinvointia tukevalla tavalla. Energiaomavaraisuus on juuri sitä - ylpeyttä ja kykyä toimia tasapainossa tämän kallisarvoisen keskisuomalaisen luonnon kanssa.

Kiitämme kaikki yhteistyötahoja oivaltavista kommenteista ja valaisevista lisätiedoista! Energiaomavaraisuusjulistus ei olisi tämän näköinen ilman teitä!

Keskustelu aiheesta jatkuu ja otamme vastaan mielellämme sekä palautetta julistuksesta, että uusia, oivaltavia toiminta-ajatuksia! Suunnitelmissamme on lähettää julistusta Keski-Suomen päättäjille. Odotammekin innolla laajempaa keskustelua energiantuotannon eri mahdollisuuksista sekä valtaa pitävien kommentteja julistuksen haasteisiin ja oivalluksiin.

Keski-Suomen energiaomavaraisuusjulistus!

~Pitkä versio

Vastalauseena Jyväskylän Energian ydinvoimayhteistyökaavailuille sekä kivihiilen käytölle valmistuvan Keljonlahden voiman polttoaineena olemme luoneet tämän julistuksen. Se on kokonaisvaltainen energiasuunnitelma koko Keski-Suomen alueelle sekä omaa toimintaamme ohjaava periaatteiden kokoelma.

Periaatteemme ovat:

1. Energian on oltava paikallisesti ja paikallisista raaka-aineista tuotettua.
2. Energian on oltava uusiutuvaa ja hiilidioksidineutraalia.
3. Energian tuotannon on oltava paikallisesti työllistävää.
4. Energian tuhlaamista on vältettävä ja uusia säästötapoja kehitettävä.
5. Paikallisia ihmisiä on kuunneltava tuotantolaitosten sijoituksessa.
6. Ydinvoimasta ja riippuvuudesta ulkopuolisesta energiasta on päästävä eroon.
7. Sähkön pientuottajuutta ja paikallisten yritysten ja ihmisten energiaomavaraisuutta on tuettava.

1. Energian on oltava paikallisesti ja paikallisista raaka-aineista tuotettua.
Energian tuottaminen keskitetysti ja etäällä käyttäjistä on ongelmallista monestakin syystä. Sähkön kantaverkkomme on vanha ja pitkät siirtoyhteydet hävittävät merkittävän osan siirrettävästä sähköstä. Lisäksi onnettomuudet sysäävät nopeasti keskitetyn energiantuotannon kriisiin - jos olemme riippuvaisia muutaman suuremman laitoksen tuotannosta, vika kantaverkossa pimentää helposti ja nopeasti laajoja alueita pitkäksi aikaa. Sähköriippuvuutemme on kuitenkin niin syvää, että varautumattomuus tällaisiin tilanteisiin on lähes rikollista. Tilanne on nyt jo niin vaarallinen, että Puolustusvoimat otti siihen kantaa Suomen suurimpia turvallisuusuhkia käsittelevässä raportissaan.

Lisäksi, niin kauan, kuin sähkö tuotetaan etäällä käyttäjistään, sen alkuperä jää vääjäämättä myös etäiseksi. Asumme kuitenkin pienessä maassa, missä ydinvoimalat tai muut energiantuotantolaitokset eivät voi eivätkä saa olla jonkun toisen ongelma. Kun tuomme energiantuotannon lähemmäs käyttäjiään, käyttäjän osallisuus tuotantotapojen kehittämisessä korostuu. Jokaisella meistä saa ja tulee olla mielipide siitä, mitä polttoaineita omat voimalaitoksemme käyttävät. Paikallisesti tuotetut polttoaineet voimaloillemme sekä työllistävät, että vähentävät välillisiä, kuljetuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

2. Energian on oltava uusiutuvaa.
Olemme selkeitä vaatimuksissamme energianlähteiden uusiutuvuudessa. Emme hyväksy polttoaineeksi sen paremmin kivihiiltä, maakaasua kuin turvettakaan. Mikään niistä ei uusiudu sellaisella tahdilla, että se todella olisi ihmisen ymmärtämän aikamittakaavan sisällä todellista uusiutumista.

Keskustelu paikallisesti tuotettavista polttoaineista avataan nyt. Meillä on käytettävissämme lukuisia, tutkittuja ja hyväksi havaittuja tapoja tuottaa poltettavaa biomassaa. Ehdotammekin, että Keski-Suomen alueella voimalaitosten polttoaineeksi tuotetaan ruokohelpiä, kuituhamppua, energiapajua ja energiapuuta. Kaikki näistä kasveista ovat helppoja viljellä, kasvavat ja talvehtivat Keski-Suomen korkeudella ja tuottavat vuodessa valtaisia määriä. Lisäksi niiden avulla päästään järkevästi myös hiilidioksidineutraaliuden tavoitteeseen - poltettuina nämä vapauttavat vain sitomansa määrän hiilidioksidia, eivät enempää.

Lisäksi saamme polttoainetta biokaasusta, jota voimme järkevillä investoinneilla tuottaa itse, omasta biohajoavasta yhdyskuntajätteestämme. Kaikki kompostointi tuottaa jo nyt metaania, joka on yksi vakavimmista kasvihuonekaasuista. On viisaampi hallitusti mädättää kaikki biojäte ja kerätä metaani talteen. Prosessi tuottaa polttoaineeksi metaania ja jälkituotteena korkealaatuista humusta - ajettavaksi vaikka sinne ruokohelpipelloille. Metaanin talteenottoon voivat osallistua myös karjatilat, joiden lantalat jo tällä hetkellä tuottavat metaania - vain talteenotto puuttuu.

Omassa ammattikorkeakoulussamme on myös tutkittu pelletöidyn hevosenlannan polttoa. Hevostilojen kaikki muu, kuin turpeessa oleva lanta on jätettä, jolle on määrätty niin pitkä maadutusaika, että tilat ovat ongelmissa lantansa sijoittamisen kanssa. Pelletöinnillä tilat pääsevät kätevästi eroon lannasta ja likaisesta kuivikkeesta ja toisaalta pelletöity purulanta-seos palaa tehokkaasti ja puhtaasti. Oivallus on Saarijärvellä asuvan, alkujaan australialaisen Robert Griffinin ja sitä on tutkinut Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa Piia Kauppinen yhteistyössä saarijärveläisen talliyrittäjä Mikko Larjan kanssa.

Luemme uusiutuviin energiamuotoihin ehdottomasti myös tuulivoiman, jonka käyttöä tulee lisätä voimakkaasti. Viidennes Suomen sähköstä voidaan tuottaa tuulivoimalla ilman, että tuulisuuden vaihtelusta aiheutuu merkittäviä ongelmia. On hölmöä, että Suomi on Euroopan pienimpiä tuulivoiman tuottajia hyvistä olosuhteista huolimatta.

3. Energian tuotannon on oltava paikallisesti työllistävää.
Talouden ollessa edelleen lamassa, työllistäminen ei ole ollenkaan vähäinen kysymys. Edellisen kohdan lukeneet voivat havaita, että jo mainitut keinot lisäisivät maatilojen tuloja ja siten laajentaisivat niiden selviytymismahdollisuuksia.

Lisäksi polttoaineiden, kuten ruokohelpin, kuituhampun ja energiapajun viljely loisi kokonaan uusia alkutuotannon työpaikkoja ja työllistäisi välillisesti (mm. logistiikan kautta) lukuisia muita. Rakennusten energiakorjaukset ja matalaenergiarakentaminen kasvattaisivat rakennusalan arvoa ja työpaikkojen määrää noin 10 prosentilla.
On kohtuullinen vaatimus, että paikallinen energiayhtiö sijoittaa rahansa myös sosiaalisesti kestävästi ja paikallisesti työllistävästi. Lisäksi, väkimäärän odotetaan Jyväskylän energian toimialueella kasvavan, joten sen luomat työpaikat tarjoaisivat työtä ja toimeentuloa pitkäkestoisesti.

4. Energian tuhlaamista on vältettävä ja uusia säästötapoja kehitettävä.
Keski-Suomen kuntien tulisi omassa uudisrakentamisessaan keskittyä energiapihiin talotuotantoon. Tällä hetkellä huonosti eristetyt vuokratalot lämmittävät aivan turhaan harakoita - tiivistämällä taloja voimme vähentää lämmönhukkaa ja sen kautta energiankulutusta miltei puolella. Ekotehokkaassa rakentamisessa alhainen energiankulutus saadaan aikaan tehokkaalla lämmöneristyksellä, ilmatiiviillä rakenteilla sekä hallitulla ilmanvaihdolla ja lämmön talteenotolla. Energialaskut pienenevät, sisäilman laatu, terveellisyys ja asumisen viihtyisyys paranevat. Normaalin talon energiankulutus on arviolta 126 kWh kerrosneliöltä vuodessa - ekologisella rakentamisella se voidaan pudottaa 60 kWh kerrosneliöltä.

Lisäksi ehdotamme, että yrityksille maksettavat tuet ja etuudet on sidottava tiukkoihin enegiansäästötavoitteisiin. Yritykset ovat luonnollisesti oman energiankäyttönsä parhaita asiantuntijoita ja energiansäästökokeilut yritysten omalta taholta ovat jo poikineet lupaavia tuloksia. Jos yritysten tuet sidotaan energiansäästötavoitteisiin, yrityksillä on selkeä taloudellinen kannustin ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin.

Emme voi elää kuin pellossa - maailman ja luonnon kantokyky tulevat jo nyt monessa kohtaa vastaan. Voidaksemme selviytyä, meidän on keksittävä luovia, uusia tapoja säästää energiaa ja olla viisaampia sen energian käytön kanssa, joka on ehdottoman välttämätöntä. Lämmön takaisinotto, voimaloiden piippujen sähköä jauhavat turbiinit, energiatehokkaat kylmäkalusteet ja valaisimet, älykäs ja ekologinen rakentaminen - meillä on käyttössä lukuisia keinoja, joiden käyttöönotto vaatii poliittista päättäväisyyttä ja uskallusta tehdä oikein.

5. Paikallisia ihmisiä on kuunneltava tuotantolaitosten sijoituksessa.
Niin suuria kuin pieniä energiantuotantolaitoksia rakennettaessa niiden lähiympäristössä asuvien ihmisten mielipiteen on oltava keskeisessä asemassa aina suunnitteluvaiheesta toteutuksen viimeisiin yksityiskohtiin saakka. Varsinkin suurten laitosten, kuten viimeisittäin Keljonlahden voimalaitoksen, rakentaminen muuttaa lähiympäristöään ja sen asukkaiden viihtyvyyttä merkittävästi. Siksi paikallisilla ihmisillä on oltava aina viimeinen sana voimalaitosten sijoitusta koskevissa kysymyksissä.

Ihmiset ovat aina oman asumisensa ja viihtymisensä tärkeimpiä asiantuntijoita. Voimalaitosten suunnittelua ei voida tehdä yksinomaan asiantuntija- tai virkamiestyönä, vaan yhteistyönä asukkaiden kanssa. Jotta asukkaiden ääni olisi mahdollisimman laajasti edustettuna, olisi voimalaitosten sijoittamisesta myös aina äänestettävä suorana kansanäänestyksenä kuntalaisten kesken.

Uskomme vakaasti, että ihmiset ovat viisaita ja voimalaitosten sijoittamiseen liittyvät ongelmat ratkaistavissa kaikkia palvelevalla tavalla. Koska voimalaitoksia on aika ajoin rakennettava, niiden ympäristössä asuvien ihmisten kuuntelemisella voidaan luoda kompromisseja ja hylätä kaikista huonoimpia vaihtoehtoja jo ennen rakentamisen aloittamista. Paikalliset ihmiset ovat kuitenkin oman ympäristönsä ja viihtyvyytensä parhaita asiantuntijoita - voimavara, jonka käyttämättä jättäminen olisi sekä naivia, että lyhytnäköistä.

6. Ydinvoimasta ja riippuvuudesta ulkopuolisesta energiasta on päästävä eroon.
Olemme jo ensimmäisessä kappaleessa esitelleet miksi energian tuottaminen maakunnan rajojen ulkopuolelta on ongelmallista. Vanha kantaverkko tekee energian siirtämisestä pitkien matkojen yli haastavaa ja epävarmaa. Lisäksi huonosti tunnettu fakta on myös se, että sähköä kantaverkon heikkouden vuoksi menee kaiken aikaa hukkaan. Mitä lyhyempiä ovat siirtoetäisyydet, sitä vähäisempi sähkön hukka.

Energian tuottaminen ydinvoiman avulla on monimuotoisesti ongelmallista. Emme varmastikaan halua sen paremmin uraanilouhosta, kuin ydinvoimalaa tänne. Miksi olisimme valmiita vaatimaan, että joku muu haluaa? Ei ole kohtuullista siirtää vastuusta omasta energiankäytöstään muiden harteille.

Ydinvoima on sekä luonnon, että talouden kannalta mahdoton ratkaisu energiakysymyksiin. Uraanivaraintojen lasketaan riittävän seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi. Voimme suurella varmuudella olettaa uraanin hinnan nousevan, sen käydessä vähiin. Hiilidioksidipäästöjä ei ydinvoimalla vähennetä, sillä kunkin laitoksen välilliset päästöt ovat keskimääräisen maakaasuvoimalan luokkaa. Lisäksi, mikäli maailmanlaajuista energiapulaa ratkaistaan ydinvoiman avulla, tulisi uusia voimaloita rakentaa kuusitoistakertainen määrä olemassa olevaan kapasiteettiin nähden. Uraanin louhinta ja kuljetus ovat vaarallisia tehtäviä, joilla on jo onnistuttu pilaamaan laajoja pohjavesialueita niin Ranskassa, kuin Yhdysvalloissakin. Meillä Suomessa louhintaa havitteleva Areva on vastuussa lukuisista ympäristökatastrofeista, mutta myös sitä vastustamaan nousseiden ihmisten murhaamisesta.

Ydinvoima ei miltään ominaisuudeltaan täytä tämän julistuksen vaatimuksia. Sitä ei olla aikeissa tuottaa Keski-Suomessa. Se ei missään nimessä ole uusiutuvaa. Se ei ole paikallisesti työllistävää. Eikä ydinvoimayhtiöiden ilmaisen energian suunnitelma sähköntuotannon ylikapasiteetista ja ydinsähkön viennistä ulkomaille missään nimessä tue energian säästämiseen liittyviä tavoitteita.


7. Sähkön pientuottajuutta ja paikallisten yritysten ja ihmisten energiaomavaraisuutta on tuettava.
Muualla Euroopassa laajasti yleistynyt sähkön pientuottajuus on maakunnassamme aivan lapsen kengissä. Ehdotammekin, että Jyväskylän energia ottaa käyttöönsä nk. tuottaja-tariffin. Tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen omatoimisesti sähköä esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla tuottava voisi syöttää oman energiantuotantonsa ylijäämän takaisin sähköverkkoon. Tämä kannustaisi laajempaa joukkoa ihmisiä investoimaan oma-aloitteisesti johonkin matalakustanteiseen energiaomavaraisuuden muotoon lyhentämällä erilaisten pienten tuulivoimaloiden ja aurinkopaneeleiden takaisinmaksuaikaa myös ylijäämän osalta. Kaikkihan tietävät, että juuri näiden energiantuotantotapojen ongelma on saannin vaihtelevuus - välillä ne tuottavat hyvinkin yli oman tarpeen, välillä liian vähän tai eivät lainkaan. Tuottajatariffi tasoittaisi kausivaihteluita.

Energiaomavaraisuuteen voisi rohkaista myös yrityksiä ja Keski-Suomen kuntia. Energiansäästötavoitteiden lisäksi voidaan luoda kannusteita yrityksille laittaa tuotantotilojensa yhteyteen pienimuotoisia tuuli- ja aurinkovoimaloita. Tuottajatariffin käyttöönotto kannustaisi myös heitä.

Energiaomavaraisuus parantaisi jokaisen pienen voimalaitoksen ympäristön selviämistä tilanteissa, joissa sähkön saanti on esimerkiksi myrskytuhojen vuoksi heikentynyt. Lukuisat pienet laitokset tuottaisivat energiaa useammasta pisteestä, joten tyystin sähköttömäksi jääminen olisi epätodennäköisempää. Näin pientuotanto lisäisi kriisivarmuutta ja loisi sekä säästöä, että lisätuloja laman kanssa painiville kunnille, yrityksille ja yksityisille.

Mitä on tehtävä?

Energiaomavaraisuuteen pyrkiminen on asetettava yhdeksi maakunnan tärkeimmistä tavoitteista. Sitä puoltavat seikat käyvät ilmi jokaisen julistuksen kohdan omissa perusteissa. Mutta meidän on muutettava myös ajatteluamme - pois keskitetystä tuotannosta ja kohti hajautettua ja monimuotoista tuotantotapaa. Energiaomavaraisuus on mahdollisuutemme astua suoraan kehityksen, tutkimuksen ja innovatiivisuuden kärkeen. Voimme olla esimerkillisesti kilpailukykyisiä, työllistää paikallisia ihmisiä ja näyttää mallia koko Suomelle - jos vain haluamme. Tai voimme pitää kiinni luutuneista uskomuksistamme ydinvoiman kaikkivoipaisuuteen ja työllistää ydinvoiman rakennustyömaille ja louhoksiin puolalaista työväkeä liikevoiton valuessa auttamatta ulkomaille ja ympäristötuhojen sekä ihmisten sairastumisten kustannusten jäädessä meidän maksettaviksemme.

Energiaomavaraisuus vaatii tietoa, päättäväisyyttä ja ennen kaikkea tekoja. Olemme tässä esittäneet konkreettisia keinoja energiantuotannon omavaraistamiseksi Keski-Suomen alueella. Liitämme julistuksen oheen tiedotteen Vaasan yliopiston tutkimuksesta maaseudun energiaomavaraisuudesta (julkaistu 2005), Greenpeacen raportin uraanin louhinnan vaaroista ja Arevan toiminnasta (julkaistu 2006) sekä Piia Kauppisen opinnäytetyön Hevosenlannan hyötykäytön mahdollisuuksista .

Matka energiaomavaraisuuteen ja kestävään kehitykseen vaatii konkreettisia askeleita ja jatkaaksemme olemassa oloamme, matka on aloitettava jo tänään. Voidaksemme elää yhdessä luonnon kanssa, meidän on tultava oman alueemme alkuperäiskansaksi. Meidän on opittava näkemään oman alueemme luonto, sen voimavarat ja resurssit ja hyödynnettävä niitä kestävällä, niiden uusiutumista ja luonnon sekä ihmisten hyvinvointia tukevalla tavalla. Energiaomavaraisuus on juuri sitä - ylpeyttä ja kykyä toimia tasapainossa tämän kallisarvoisen keskisuomalaisen luonnon kanssa.

Mielenosoitus

Tervetuloa yhdistettyyn mielenosoitukseen ja zombiewalkiin!

Järjestämme mielenosoituksen vastustaaksemme Jyväskylän Energian suunnitelmia tehdä ydinvoimayhteistyötä Fennovoiman kanssa. Vaadimme varojen keskittämistä sähkön tuottamiseen uusiutuvilla ja lähellä tuotettavilla energianlähteillä.

Mielenosoitus järjestetään lauantaina 19.9.2009 klo 14.00. Kulkue lähtee Lounaispuistosta ja päättyy Aren aukiolle, jossa järjestämme pienimuotoisen tapahtuman. Luvassa on naposteltavaa, Keski-Suomen energiaomavaraisuusjulistustuksen paljastaminen, aiheeseen liittyviä puheita ja vapaata toimintaa.

Kehotamme ihmisiä pukeutumaan ja maskeeraaman itsensä zombie-teeman mukaisesti. Mielenosoitukseen voi myös osallistua naamioitumatta. Lounaispuistosta löytyy pesupiste zombiemaskeja varten.

Mielenosoituksen järjestää:

Jyväskylän paikallinen ydinvoiman vastainen toimintaryhmä Vaihtovirtaverkko.

Lisätietoja:

Aiheeseen liittyvä adressi:

www.adressit.com/irtiydinvoimasta

Yhteyshenkilö:

Katriina Ojala

040-777 0999

vaihtovirtaverkko@gmail.com

Miksi ydinvoima ei ole vaihtoehto?

Suomeen ajetaan voimakasta ydinvoiman lisärakentamista. Jo käytössä olevien neljän reaktorin ja rakenteilla olevan viidennen reaktorin lisäksi suunnitteilla on kolme tai peräti neljä uutta reaktoria. Tätä lisärakentamista on perusteltu kasvavalla energian tarpeella ja sen takaamilla päästövähennyksillä ja näin ydinvoimaa on esitetty keinona ilmastonmuutoskamppailussa.
Ydinvoima on halpaa, puhdasta ja turvallista, väittävät sen puolustajat. Vai onko sittenkään?
Olkiluoto 3:n takkuileva rakennusprojekti puhuu selviä sanoja siitä kuinka edullista tämä ylistetty ydinsähkö on. Projektin kustannukset sekä valmistumisaikataulu ovat kaksinkertaistuneet verratuna niihin lupauksiin, joiden saattelamana hankkeeseen lähdettiin.

Säteilyn vaaratekijät terveydelle ovat yleisesti tiedossa. Suuret säteilyannokset johtavat lähes välittömään kuolemaan. Pienemmillä määrillä säteilyä on karsinogeenisiä ja mutageenisiä vaikutuksia eli se aiheuttaa syöpää ja vahingoittaa geeniperimäämme aiheuttaen epämuodostumia jälkeläisissämme. Koko uraanivoiman tuotantoprosessi on alusta loppuun saastuttava ja suuri riski radioaktiivisuutensa vuoksi.

Uraanin louhinta on saastuttanut laajoja maa-alueita ja pohjavesiä ympäri maailmaa. Kaivokset jättävät jälkeensä tonneittain radioaktiivista hiekkaa, joka syntyy kun uraanimalmi louhitaan maaperästä ja jauhetaan. Kemiallisesta rikastamisesta syntyy puolestaan radioaktiivista ja kemiallisesti myrkyllistä lietettä. Sadevesien mukana tämä radioaktiivinen aines voi päätyä juomavesiimme ja levitä viljelysmaillemme ja sitä kautta elimistöömme. Malmin uraanipitoisuus on pieni, joten kaivoksista louhitusta kiviaineksesta suurin osa jää jätteeksi ja vain hyvin pieni osa on kelvollista käytettäväksi ydinreaktoreissa pitkällisen jalostustyön jälkeen.

Voimaloissa energiaa tuottavan ytimen halkaisukaan ei varsinaisesti vaikuta ihan riskittömältä touhulta. 100 megawatin ydinreaktori sisältää tuhat kertaa enemmän ravioaktiivista ainetta, kuin Hiroshimaan pudotettu pommi. Mahdollisia riskitekijöitä, jotka voisivat johtaa ydinonnettomuuteen on pilvin pimein. Eikä inhimmillinen erehdys ole näistä tekijöistä suinkaan pienin. Vaikka teknologia voisi olla turvallista on jokainen vaihe voimalan rakennuspiirustuksista jätteen loppusijoitusongelmaan asti ihmisen käsissä. Vahinkoja sattuu, niinhän se menee.
Mutta kun kyseessä on lajimme ja ympäristömme tulevaisuutta näinkin voimakkaasti uhkaava tekijä, kuin radioaktiivinen polttoaine ja siitä jälkeen jäävä ydinjäte pitäisikö vähän miettiä onko tämä todellakin riskin arvoista? Pienikin virhearvio maksaisi ihmiskunnalle niin suuren hinnan, että seurauksista puhuminen kuulostaa vähintäänkin pelottelulta. Pahinta vain, riski on todellinen. Vaikka todennäköisyys voimalaonnettomuudelle olisi kuinka pieni se on aina liian suuri uhka voidaksemme tuudittautua hyväuskoiseen optimismiin. Muistutettakoon vielä,
että aseteollisuuden ja kiihkoilijoiden käsissä uraani ja sen sivutuote plutonium muuntautuu ydinpommiksi, joka ei sekään ole riskinä ihmiskunnan olemassaololle niitä pienimpiä.


Ydinjätteen loppusijoituskysymys on edelleen ratkaisematta. Suomen ydinvoimaa säätelevä laki ei vaadi, että rikastettua uraania käyttävällä voimalaitoksella olisi pitkälle vietyä suunnitelmaa ydinjätteen loppusijoutuksesta. Suunnitteilla olevat loppusijoitusmenetelmät ovat kestävyydeltään lähinnä arvailuja ja ydinjäteyhtiöt myöntävät itsekin, etteivät voi antaa minkäänlaista varmuutta siitä kuinka kauan säiliöt kestävät ja ydinjäte pääsee vuotamaan kallioperästä maapinnalle. Ikiroudan sekä muiden maaperässä esiintyvien epävakaisuuksien vaikutuksia säiliöihin on arvioitu hyvin eri tavoin riippuen siitä onko tutkimuksen tehnyt puolueeton vai ydinteollisuudessa työskentelevä tutkija. Matematiikka ei ehkä ollut suosikkiaineeni koulussa mutta sen verran pystyn helppoa yhteenlaskua tekemään, että 70 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä vuodessa, jonka Suomen ydinvoimalat tuottavat miinus pitävä suunnitelma sen loppusijoituksesta ei tuota tulokseksi yhtäläisyysmerkin toiselle puolen turvallista tulevaisuutta tuleville sukupolville.

Talouslaman kourissa oleva Suomi ei tarvitse ydinvoimaa. Emme tarvitse ulkomaille meneviä ydinurakoita samaan aikaan, kun kotimaasta löytyisi osaamista uusiutuvaa energiaa käyttävän teknologian puitteissa. Muutenkin ydinvoimaan sijoittaminen on pois tulevaisuuden teknologian kehittämisestä. Miksi haluamme jarruttaa omaa tulevaisuuttamme vaikka Suomi voisi uusiutuvien saralla on vaikka teknologian vientimaa. Kestävät energiaratkaisut ovat huomisen sana, ei ydinvoima. Kun uusiutuviin energiavaroihin on tukeuduttava jatkossa enemmän ja enemmän, tulee eilispäivään sijoittaminen kaikella todennäköisyydellä meille kalliiksi.

Näissä mietteissä ystävällisesti teidän, Katriina Ojala

Ranua rescuen tukimiekkarin satoa..

Eilisen kokouksemme tuloksena päätimme alkaa oman toimintamme ohessa Ranua Rescuen Jyväskylän tukiryhmäksi. Ranua Rescue on Ranuan paikallinen uraanin louhimista vastustava ryhmä. Heidän järjestämänään oli tänään mielenosoitukset Tampereella ja Helsingissä ja tarkoituksena vastustaa Arevan aikeita louhia uraania Ranuan kunnan mailla vaarantaen pohjavesialueiden puhtauden. Me päätimme järjestää myös miekkarin täällä Jyväskylässä.

Aikataulumme oli tiukka, vain yksi päivä mutta päätimme pykeltää kokoon pienimuotoisen tempauksen, jossa jaetaan informaatiota ydinvoiman ja uraanin louhinnan vaaroista. Siispä välittömästi töistä päästyäni oli käytävä aktivistin hommiin. Pieni mutta sitäkin innokkaampi porukkamme jakautui erinäisiin askareisiin. Minä otiin kouraani spray-maalipurkin ja aloin vääntää banderolleihin iskulauseita ja Vaihtovirtaverkko-ryhmämme logon ensimmäistä vedosta. Hanna otti hoitaakseen tiedotteiden, flaierien ja adressin kirjoittamisen ja paperille saattamisen. Miska lähti hankkimaan pajua, josta muotoilimme kehikon yhteistoiminnallista tilataideteostamme varten. Aina yhtä avuliaat Feduan kädet auttoivat meitä kaikenlaisessa tarvittavassa, kiitos siitä! :)



Aikataulu ei varsinaisesti ottanut helpottaakseen, vaan valtavalla vauhdilla lähdimme kiirehtimään kohti iskupaikkaamme Jyväskylän kävelykadun kompassia. Paikan päälle ehdittymämme pistimme toimipisteemme pystyyn aivan keskustan sydämeen levittämällä banderollit katutasoon ja virittämällä pajukehikkomme liikennemerkin varaan pisteemme välittömään läheisyyteen. Hanna ja Miska kävivät suoraan hommiin jakaen informaatiota ja flaikkuja ihmisille ja pyrkien kirvoittamaan keskutelua ydinvoimaa koskien. Itse kävin puuhaamaan tilataideteoksemme parissa virittäen tuon jo tutuksi käyneen hämähäkin verkkomme pajukeppien varaan samalla houkutellen ihmisiä osallistumaan sen tekoon ja keskustelemaan aiheesta kanssani.



Innokkaita keskutelijoita ja osallistujia näkyikin löytyvän kaikkien aktivistien hoideltaviksi niin ydinvoiman vastustajista kuin puolustajistakin. Keskustelun herättämisen näkisinkin yhdeksi tärkeimmistä tehtävistämme tämän asian saralla. Flaikut ja tietoiskut tekivät hyvin kauppansa ja seuraavaksi kävimmekin onnetomien ohikulkijoiden kimppuun adressin kanssa keräten allekirjoituksia samaiseen vetoomukseemme, jonka sinäkin voit käydä allekirjoittamassa sivun oikeasta ylälaidasta löytyvän linkin välityksellä.


Tällaiseksi pieneksi ja hätäisesti kasatuksi protestiksi tempaus oli mielestäni äärimmäisen tehokas ja onnistunut. Nimiä saatiin adressiin ja tietoa jaettua tunnin aikana varsin mukava määrä. Hommia saatiin tämän eteen tehdä hartiavoimin näin pienellä porukalla ja samaan hengen vetoon on hyvä toivottaa uudet toimijat äärimmäisen tervetulleiksi. Mukaan pääset esim. sähköpostilistamme sekä facebook-ryhmämme kautta, joiden tiedot ja linkit löydät tämänkin blogin sivulta.


Näpit spray-maalissa kiittää tyytyväinen aktivisti, Katriina

Mielenosoitus Tampereella!

Tampereella järjestetään 13.8 klo 12.00 alkaen mielenosoitus AREVA Resources
Finland Oy:n uraaninetsintää vastaan. Mielenosoitus lähtee keskustorilta.
Osallistujia pyydetään pukeutumaan keltamustiin vaatteisiin.

Areva Resources Finland Oy jätti 1.9.2008 työ- ja elinkeinoministeriölle
valtaushakemuksen Ranuan ja Rovaniemen rajan ylittävästä Asentolamminojan
alueesta.

3.8.2009 Ranuan kunnanhallitus päätti antaa hyväksyntänsä kaivoshankkeelle
äänin 5-4. Lausunto Työ- ja elinkeinoministeriölle on toimitettava 14. 8
mennessä.

Valtausalueella on useita soita ja pieniä vesistöjä, jotka ovat yhteydessä
pohjavesialueisiin. Alueen vesistöt laskevat Natura-alueeseen kuuluvaan
Simojokeen. Koeporauksia tehtäisiin yhteensä toistakymmentä kilometriä ja ne
ulottuisivat mahdollisia pohjavesiesiintymiä
syvemmälle. Mikäli radioaktiivinen malmi pääsee kosketuksiin veden kanssa,
seuraukset voivat olla kohtalokkaat sekä alueen pohjavedelle, että
Simojoelle. Tutkimuksiin osallistuva Geologian tutkimuskeskus kieltää riskin
olemassaolon siitä huolimatta, että pohjaveden pilaantuminen on ollut usein
uraaninlouhinnan välitön seuraus.
Maailmalla uraaninlouhinta on aiheuttanut valtavia ympäristötuhoja, ja siitä
on luovuttu muualla Euroopassa juuri ympäristösyiden vuoksi.

Mielenosoituksen järjestää Ranua Rescue
Yhteyshenkilöt: Anna Teinilä 040 5330617
Leea Parhiala: 040 840 5719

RANUA RESCUE – KUTSU HÄTÄKOKOUKSEEN!

Uraanin etsintä uhkaa saastuttaa maaperän ja pohjavedet Ranualla.
Tarvitaan pikaista toimintaa estämään ympäristörikos

Areva Resources Finland Oy jätti 1.9.2008 työ- ja elinkeinoministeriölle
valtaushakemuksen Ranuan ja Rovaniemen rajan ylittävästä
Asentolamminojan alueesta. Elokuussa 2009 Ranuan kunnanvaltuusto mitä
todennäköisimmin antaa hyväksyntänsä kaivoshankkeelle. Paikalliset
kaivausten vastustajat pelkäävät Arevan aloittavan koeporaukset
välittömästi äänestyksen jälkeen. Yhtiö on jo suorittanut koekaivantoja
alueen eteläosassa maanomistajan luvalla.

Kunnanvaltuuston myönteisen päätöksen jälkeen yhtiön olisi odotettava
työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä valtaushakemuksesta voidakseen
aloittaa koeporaukset. Nykyisen kaivoslainepäselvyyksien vuoksi
porauksia saatetaan kuitenkin tehdä maanomistajan luvalla jo ennen
ministeriön päätöstä. Kutsumme kaikkia asiasta huolestuneita mukaan
ideoimaan ja toimimaan!

Ranua rescue infotilaisuudet ja hätäkokoukset:

HELSINKI:
Keskiviikkona 5.8. klo 17.00
Flora-sali, Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 3. kerros, Helsinki

TAMPERE:
Pe 7.8. klo 18.00, Kahvila Hertta, Aaltosenkatu 31-33, Tampere

Vastaavat tilaisuudet suunnitteilla lähiaikoina Kuopioon ja
Ouluun. Tarkemmat tiedot päivitetään nuclearfreefinland.org-
sivustolle.

Yhteystiedot: ranuarescue (a) gmail.com,
puh.040-7319823 tai 046 6525436

Tilanteen taustaa:

Valtausalueella on useita soita ja pieniä vesistöjä, jotka ovat
yhteydessä pohjavesialueisiin. Alueen vesistöt laskevat Natura-alueeseen
kuuluvaan Simojokeen. Koeporauksia tehtäisiin yhteensä toistakymmentä
kilometriä ja ne ulottuisivat mahdollisia pohjavesiesiintymiä
syvemmälle. Mikäli radioaktiivinen malmi pääsee kosketuksiin veden
kanssa, seuraukset voivat olla kohtalokkaat sekä alueen pohjavedelle
että Simojoelle. Tutkimuksiin osallistuva Geologian tutkimuskeskus
kieltää riskin olemassaolon siitä huolimatta, että pohjaveden
pilaantuminen on ollut usein uraaninlouhinnan välitön seuraus.
Maailmalla uraaninlouhinta on aiheuttanut valtavia ympäristötuhoja, ja
siitä on luovuttu muualla Euroopassa juuri ympäristösyiden vuoksi.

Ranualla toimiva Areva on vastuussa mm. laajoista ympäristötuhoista
louhinta-alueillaan Nigerissä sekä skandaalin aiheuttaneesta
louhintajätteeen leväperäisestä käsittelystä Ranskassa. Areva
toimii tällä hetkellä Suomessa myös rakentamalla fiaskoksi kääntynyttä
EPR-ydinreaktoria Eurajoen Olkiluodossa.

Tervolassa 20-27.7 2009 pidetyllä kansainvälisellä Ei
uraanivoimaa!-leirillä vieraili ranualaisia kaivausten vastustajia
pyytämässä apua muilta ydinvoimaa vastustavilta henkilöiltä ja
liikkeiltä. Ranualaiset aktiivit ovat yrittäneet tiedottaa alueen
päättäjiä ja asukkaita uraanikaivostoiminnan riskeistä. He ovat mm.
järjestäneet tiedotustilaisuuksia, keränneet nimiä uraaninlouhinnan
kieltoa vaativaan addressiin erilaisissa tapahtumissa ja kirjoittaneet
paikallislehtiin. Paikallisen kansalaisliikkeen mahdollisuudet vaikuttaa
ovat kuitenkin rajalliset tilanteessa jossa vastassa ovat massiivinen
uraanivoimateollisuuden lobbauskoneisto ja valtion energiapolitiikka,
joka suosii kaivosteollisuutta Pohjois- Suomessa.

Ranuan tilannetta käsitelleessä työryhmässä päätettiin
alkaa tukemaan ranualaisia valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.


Ranua Rescue - ryhmä

**************************

*****
Liikkeitä ja informaatiota:

http://www.uraanivoima.com/?p=ranua
http://www.uraaniton.org/sivu/
http://www.nuclearfreefinland.org/fi/uraaninlouhinta-suomessa
http://www.olkiluoto.info/fi/21/3/
http://en.wikipedia.org/wiki/Uranium_mining

Joitain kokemuksia Arevasta ja uraaninlouhinnasta maailmalta:

http://yle.fi/mot/kj061023/kasikirjoitus.htm (uraanisotku á la Areva)
http://www.somalipress.com/news/2009-mar-31/desert-residents-pay-high-price-lucrative-uranium-mining.html
http://www.miningwatch.ca/updir/Uranium_Canada_web.pdf
http://tekknorg.wordpress.com/2008/07/08/france-30-cubic-meter-of-uranium-solution-leaked/

AREVA ja GTK:

http://www.areva.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Areva_NC
http://www.gtk.fi/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Geologian_tutkimuskeskus

Katua valtaamassa!

Vaihtovirtaverkko osallistui kahden pöydän, kolmen viltin ja useamman uhrean ihmisen voimin kadunvaltaukseen Jyväskylän rallien aikana, 1.8 Reclaim the Street - tapahtumassa. Tuntui tärkeältä tiedottaa ryhmän olemassa olosta olemalla itse mukana muiden järjestämässä, perinteisesti hyvin väkirikkaassa tapahtumassa. Lisäksi keräsimme rahaa toimintaamme myymällä lettejä, mehua, hennatatuointeja ja pieniä leipiä.


Suosiollinen sää ja innostava musiikki houkuttelivatkin paikalle melkoisen väkimäärän. Viralliset tiedotusvälineet puhuivat kolmesta sadasta osallistujasta - mikä varmasti tapahtuman alkupäätä ja vallattavella kadulle marssimista hyvin kuvastikin. Valtauksen aikana paikalla ehti käydä kääntymässä varmasti useampaan kertaan tuo määrä ihmisiä.


Perinteiseen Vaihtovirtaverkon tapaan olimme ideoineet ihmisille tavan osallistua toimintaamme taiteen keinoin. Levittelimme maahan rullallisen rakennussuojapaperia ja sormivärejä. Tehtävänanto kuului: "Jätä tähän terveisesi ydinvoimaan investoivalle Jyväskylän Energialle!"



Sormivärit, tussit ja katuliidut innostivat kadunvaltaajat taiteilemaan sekä paperille, että asvalttiin upeita ja monitulkintaisia terveisiä. Asvalttia emme voi viedä mukanamme, mutta paperi käärittiin tapahtuman lopuksi huolellisesti rullalle ja toimitetaan Jyväskylän Energialle ensi viikon kuluessa.




Lisäksi mukanamme oli sekä paperiversio vetoomuksestamme, että suurempia ja pienempiä flaikkuja, joilla tiedotettiin toiminnastamme ja houkuteltiin ihmisiä liittymään mukaan.

Vetoomus keräsikin komeasti nimiä ja flaikkuja käytiin jakamassa ihmisten joukkoon melkoinen määrä. Pienempiä printtailtiin 160 kpl ja jäljelle jäi nelisen kymmentä. Kävijälaskuri sivustolla on raksuttanut kiitettävällä tahdilla, jonka toivomme flaikkujen jakamisen jälkeen jatkuvan. Muutama pisteellämme pysähtynyt aprikoi myös seuraavaan kokoukseen saapumista, joten toivomme, että uusia ja innokkaita kasvoja löytyy toimintaan lisää.

Myös verkostoitumiseen tapahtuma oli oivallinen. Maanystävien Jutan kanssa jutusteltiin kovasti kansalaistapahtuman järjestämisen rahoituskysymyksistä ja Jutta lupasikin alustavasti selvitellä, olisiko semmoinen heidän kauttaa mahdollista. Greenpeacen teltalla kävimme myös jutustamassa ja kutsumassa heitä osallistumaan kansalaistapahtumaan ja sieltäkin innostusta piisasi. Ilmeisesti molempien järjestöjen paikallistoiminta on kuitenkin Jyväskylässä ollut hiljaista - jospa tapahtuman kautta siihenkin voisi saada lisäeloa? Olisi mukava tarjota vetoapua tässä, sillä molemmilla järjestöillä on varmasti paljonkin ideoita ja oivalluksia, joita me voisimme omassa toiminnassamme hyödyntää.


Myös Ilona oli valtaamassa katua ja sai kunnian aloittaa komean maalauksemme tekeminen.

Kaiken kaikkiaan kadunvaltausjuhlat olivat meidän näkökulmastamme onnistuneet. Kävijöitä oli juhlissa paljon, meno oli hyvää, mutta niin rauhallista, että lapsen kanssa osallistuminen oli hyvinkin mahdollista. Ilmapiiri oli loistava, musiikki upeaa ja ihmisten tapaaminen riemastuttavaa! Kiitos RTS:n, ensi vuoden rallitkaan eivät ahdista yhtä paljon kuin yleensä.

Jamiraportti!

Sää helli ydinvoiman vastustajia 29. 7. Ydinvoiman vastaiset jamit pyörähtivät käyntiin hieman hitaasti ihmisten saapuillessa paikalle hieman tiputellen. Tilaisuus aloitettiin taiteilemalla kylttejä ohjaamaan laajan Stavangerin puiston laidoilta ihmiset oikeaan jamilokaatioon. Sormivärimaalaus oli hauskaa ja suurilla pensseleillä ei päässyt kukaan ottamaan maalailua liian vakavasti. Suuret pensselit todettiin myös yhdessä perfektionistin kauhuksi.

Kyltityksen ja viimeisten julisteiden levittelyn jälkeen aloitettiin varsinainen kokous. Paikalle oli saapunut kylliksi viisasta ja päätäntäkykyistä väkeä, että kokouksessa saatiin paljon aikaan. Tärkeimpänä varmasti oli toimintaryhmän nimen vahvistaminen. Todettiin, että aiheesta oli keskusteltu sekä edeltävissä kokouksissa, että tarjottu mahdollisuutta ilmaista mielipide sekä sähköpostilistalla, että facebookin ryhmässä, joten saavutettu konsensus oli ilmeisesti riittävän mieleinen kaikille. Nimeksi tulikin siis uljaasti Vaihtovirtaverkko.



Kokouksen muita tärkeimpiä puheenaiheita olivat Reclaim the Street - tapahtumaan osallistumisen suunnittelu, sekä ideointi Kansalaistapahtumaa varten. Kiitos Johanneksen ja Jukan, paljon uusia ajatuksia saatiin taas koottua. Tärkeäksi näyttää muodostuvan sekä aikataulu, joka on vähintäänkin kiihkeä, että osallistujien haaliminen. Luonnollisesti myös rahoituksen hoitaminen mielekkäällä ja toimivalla tavalla oli asialistalla. Keskusteltiin siitä, onko rahoituksen "järjestelyavun" pyytäminen MaanYstäviltä hyvä ajatus. Kokous kannatti sitä, vaikka sähköpostilistalla aiheesta on esiintynyt myös eriävä näkemys.



Ankaran kokoustamisen jälkeen alkoi ilonpito. Musikantit, joiden osallistumisesta olemme ikuisesti kiitollisia, ilmestyivät juuri sopivasti kokouksen loppumetreillä, joten soitanta, laulanta, tilataiteilu ja Samun paikalle tuoma sirkustemppuilu rakensivat melkoiset bileet. Allekirjoittanut ei ainakaan ollut koskaan nakellut varsinaisia jonglöörin palloja, keiloja tai mitään muitakaan Samun mukanaan tuomista moninaisista jännittävyyksistä.



Tilataiteeksi tehtiin jälleen verkot. Vaihtovirtaverkkojen tarkoitus on olla näkyvillä viikon verran. Mutta edellisen verkon antama kokemus osoittaa, että ne pysyvät kohtuullisessa kunnossa pidempäänkin. Harjulle rakennettu verkko päätettiin nimittäin jättää selityksineen paikalleen rallien yli. Maanantaina 3. 8. on tarkoitus käydä katsomassa, miltä verkko näyttää ja pitäisikö siitä jo tässä vaiheessa luopua.



Verkkojen punonta kirvoitti uteliaita katseita ja toivommekin hartaasti, että ohikulkijat pysähtyvät niitä tutkailemaan. Samoin soitanta houkutteli aika ajoin paikalle jokusen uteliaan. Kaiken kaikkiaan osanotto ei ollut aivan valtaisaa, mutta hauskaa oli sitäkin enemmän.

Ahneina jäämme odottamaan seuraavaa, eli Vehkalammen puiston kokousta. Sinne tilataiteilemme pajusta maapalloja.

Harjun kokouksen 22. 7. muistiinpanot

Kokousmuistio!

1. Läsnäolijoiden esittäytyminen ja toteaminen.
Läsnä olivat HannaE, Kati, Johannes, Hilma, Garreth ja puhelimitse Miska.

2. Kokouksen järjestäytyminen.
Kokoustetaan taasen vapaamuotoisesti. Hanna pitää kirjaa.

3. Yhteistoimintaryhmän nimen pohdiskelussa parhaaksi vaihtoehdoksi todettiin Vaihtovirtaverkko. Kokouksen osallistujat kannattivat sitä yksimielisesti, perusteenaan ainaisen vastustamisen sijaan vaihtoehtoa jo nimessä tarjoavan ryhmän helpompi lähestyttävyys.
-> Todettiin, että nimi on tämä, ellei kukaan perjantaihin mennessä motkota asiasta.

4. Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Hanna lupasi korjata Harrin sähköpostilla huomauttaman virheen.

5. Jo valittujen touhujen etenemisen tarkasteleminen:

* Jamit
- lainataa megafoni SKP:ltä.
- Hanna metsästää rengaspolttimen ja muurikan
- Painostetaan VaNuja tuomaan rumpu - Johannes lupasi auttaa painostuksessa.

* Reclaim the Streets
- Kysytään tapahtumaa järjestävältä Juusolta, onko meidän osallistumisemme suunnitelluilla tavoilla ok. (Siis pöydät, flaikut, sormivärit, mehut jne.)
- Johannes sanoi, että pöydät on ok. Palautus täytyy suunnitella vielä.

* Kansalaistapahtuma
- Todetaan, että laskutuksessa tarvitaan avuksi ry. Pohdittiin mahdollisuutta pyytää tässä vetoapua Maanystäviltä, jotka ovat poliittisesti sitoutumattomia, eivätkä herätä yhtä suuria intohimoja, kuin moni vastaava ry.
- Pohdittiin eri nimivaihtoehtoja: Luonnonvoimaa! vai Vaihtovoimaa! - ei päätetty vielä mitään. Nimen valitsemisessa on kuitenkin kiire, jotta saadaan tiedotus ja kutsuminen käyntiin.

* Kirje/korttikampanja Jyväskylän Energialle
- Tehdään kortit valmiiksi RTS:iin.
- Pohditaan valmiiksi postimerkittyjä kortteja, joita voitaisiin myydä - eivät jää niin helposti lähettämättä, kuin ilmaiset kortit.
- Voidaan kannustaa ihmisiä kirjoittamaan ja lähettämään myös omia versioita.
- Hilma lupasi printata

* Adressi luovutettavaksi JE:lle
- Adressin teksti on ollut kommenttikierroksella säpo-listalla. Muutoksille on annettu aikaa tämän viikon loppuun mennessä.
- Kokouksessa tehtiin muutoksia, jotka laitetaan suoraan sähköpostilistalle.
- Yritetään saada nettiin mahdollisimman pian.

6. Seuraavien kokousten ajankohdat

* Sunnuntaina 26. 7. kylttipaja Lounaispuistossa klo 13 alkaen.
* Varsinaiset kokoukset
Vehkalammen puistossa, Kortepohjassa 5. 8. klo 18
Alban rannassa, nurmikolla 12. 8. klo 18.

* Kokous suosittaa yksimielisesti "iskujen" jatkamista kokousten yhteydessä. Sekä siivoamista, että tilataiteilua pidettiin yleisesti hyvinä ajatuksina.

7. Kuokkaseen pyydetty artikkeli tarkastettiin virheiden varalta. Kaikki oli ok ja ihmiset tyytyväisiä. Valitettavasti Vesitornin kokouksen osallistujista ei ollut paikalla kuin Hanna. Teksti on ollut myös säpo-listalla tarkastettavana, joten todettiin, että teksti hyväksytään, koska mahdollisuus sen muokkaamiseen on ollut.

8. Vapaa sana.
* Johannes muisteli tietävänsä rahoitusmahdollisuuksia tapahtuman järjestämistä varten. Hän kertonee aiheesta lisää, kun ehtii sitä selvitellä tarkemmin.

9. Loppupiiri ja kokouksen tulosten toteaminen.
* Todetaan, että taas saatiin tuloksia. Lisäksi taideteoksesta tuli hieno. Kiitämme Keskisuomalaisen kuvaajaa ja toimittajaa, jotka urhoollisesti dokumentoivat taiteilua. (Juttu Keskisuomalaisessa 23. 7.)

Tapahtumakalenteri

Seuraavat kokoukset:

* 5. 8. klo 18 Vehkalammen puistossa, Kortepohjassa


* 12. 8. klo 18 Alban rannassa

Kokousten toimintatapana on ollut kokousalueen siivoaminen klo 18 alkaen. Varsinainen kokous aloitetaan viimeistään klo 19 ja sen arvioitu kesto on tunnista kahteen. Lopuksi on tehty tilataidetta, joka on jätetty kokouspaikalle ryyditettynä kokouksesta ja toiminnastamme tiedottavilla lennäkeillä.

Kokoukset ovat avoimia ja niihin ovat tervetulleita kaikki toiminnastamme kiinnostuneet!

Kansalaistapahtuma
Luovaa voimaa!
29. - 30. 8.

Kansalaistapahtuma on vielä suunnitelman asteella. Ota osaa ja kerro, mitä kansalaistapahtumassa pitäisi olla!

Stavangerin puiston 15. 7. 2009 kokouksen ”pöytäkirja”

1. Todetaan, että läsnä on Hanna Nyström, Harri Mulari ja Hanna Era.

2. Todetaan, ettei kokouksen tarvitse järjestäytyä sen tarkemmin, koska on vain kolme osallistujaa.

3. Pohditaan nimiä.
Ehdotettu on Vaihtovirtaa, Vastavirtaa, Vastavirtaverkkoa jne. Näistä eniten kannatusta saa virtaa ja verkko yhdistävä Vastavirtaverkko. Arvellaan, ettei nimestä voine päättää näin pienellä porukalla, mutta nimen nopea valitseminen olisi olennaisen tärkeää – tiedotusta ja osallistujien kutsumista tapahtumiin on vaikea aloittaa, niin kauan, kuin nimi puuttuu. Annetaan nimen päättämiseen aikaa heinäkuun loppuun.

4. Skipataan edellisen pöytäkirjan lukeminen, koska HannaE on unohtanut printata semmoiset matkaan.

5. Pohditaan toimintatapoja. Todetaan, että väkeä tarvitaan lisää. Siihen päätetään heti puuttua avaamalla kamppis ydinvoiman vastaisilla jameilla – sieltä voisi saada lisää innostuneita jakamaan työtehtäviä.

Ydinvoiman vastaiset Jamit!
-> Stavangerin puistossa 29. 7. klo 18 alkaen
-> Kaikki houkuttelevat mukaan parhaansa mukaan tuntemiaan muusikoita. HannaN lupautuu pyytämään jopa ihan lähintä piiriään.
-> Todetaan, että flaikku ja julisteet tapahtumasta täytyy saada jakoon mahdollisimman nopeasti. HannaE tekee. Pyydetään apua flaikkujen levittämisessä facebookryhmästä ja kaikilta innostuneilta – jos jokainen ryhmäläinen jakaisi kymmenekin flaikkua, tieto kulkeutuisi jopa 800 ihmiselle.
-> keskitytään flaikkujen kanssa Viitaniemeen ja Stavangerin puiston lähiympäristöön, jaetaan muualle julisteita. Hyviä paikkoja ovat mm. bussipysäkit, joissa ihmiset tulevat odotellessaan julisteita lukeneeksi.
-> Tarjotaan jameissa myös lettuja – HannaE tutkailee rengaspolttimen ja muurikan lainausmahdollisuuksia.
-> pohditaan myös mahdollisuutta levittää aiheesta mainoksena iso, maalattuja lakanoita Jyväskylän lukuisille silloille.
-> Tempauksesta on myös laadittava lehdistötiedote ja kutsuttava mahdollisuuksien mukaan median edustajia paikalle.

Reclaim the Street
-> Pohdittiin mahdollisuutta tilataiteilla sormiväreillä ja paksulla paperilla terveisiä JE:lle. Jokainen halukas saisi painaa kämmenensä kuvan sormiväreillä ja kirjoittaa tussilla terveisensä. Näin saatu juliste toimitettaisiin JE:lle.
-> edelleen VaNuilta pöytien kysyminen vaiheessa. Mietittiin, että yhteistyö heidän kanssaan voisi palvella molempia – kenenkään ei tarvitsisi päivystää pöydän ääressä kohtuuttoman pitkiä aikoja kerralla ja VaNut saisivat halutessaan myös omia flaikkujaan tms. jakoon.

Kansalaistapahtuma Lounaispuistossa.
-> Ajateltiin olla yhteydessä Greenpeacen suunnalla nimenomaan Lauri Myllyvirtaan, jota autoimme heidän ydinvoima-aiheisessa sähkön lisälaskukampanjassa.

Tukikonsertit Jelmun kanssa
-> Ei uutta.

Asiantuntijapaneeli
-> Harri ottaa vetovastuun tästä, koska on nimenomaan tästä kaikista kiinnostunein.
-> Arveltiin, että 5-6 osallistujaa voisi olla hyvä määrä, esimerkiksi jaolla kolme puolesta, kolme vastaan. Jos paikalle saataisiin edustaja asian poliittiselta, taloudelliselta ja tieteelliseltä laidalta (yksi kustakin molemmin puolin) saataisiin varmasti hyvä ja monipuolinen keskustelu.
-> Harri tutkii mahdollisuutta saada tapahtumaa puheenjohtajoimaan sosiaaliekologian proffansa, jolla voisi olla aiheesta sekä näkemystä, että asiantuntemusta.
-> Harri lupasi selvitellä muitakin osallistujia. HannaE ehdotti, että puolesta voisi pyytää puhumaan poliittiselta saralta jonkun sekä JE:n hallituksessa, että kaupunginvaltuustossa istuvan ja taloudelliselta saralta jonkun JE:n omista työntekijöistä – esim. toimitusjohtaja Juha Lappalaisen. Vastapuolelle ajateltiin kutsua Anna Auteretta, joka sinnikkäästi on istunut myös JE:n hallituksessa ja siellä vastustanut ydinvoimayhteistyötä.

Kirjekampanja ja adressi
-> HannaE lupasi tekstit valmiiksi tällä viikolla.
Kuntalaisaloite
-> siirretään katsottavaksi sitten, kun kirjekampanjan ja adressin tekstit ovat valmiit.
Keski-Suomen energiaomavaraisuusjulistus
-> Kaikki äkkiä katsomaan ja kommentoimaan. Teksti löytyy tällä hetkellä sähköpostiryhmän omalta sivulta, dokumenteista.

6. Seuraavan kokouksen aika ja paikka
* Todettiin, että ensi viikon kokous voidaan hyvin pitää Harjulla. Aika 22.7. klo 18 on ihan ok. Koska osanotto saattaa kuitenkin jäädä vähäiseksi HannaN:n ollessa iltavuorossa ja Harrin mökillä, HannaE kokoustaa sen väen kanssa, joka paikalle ehtii. Ellei kukaan ilmoita osallistumishalukkuuttaan ensi viikon alkuun mennessä, kokous lienee viisainta perua.
* Todettiin, että ihmisten houkuttelemiseksi mukaan kampanjaan, kokous 29. 7. (klo 18 alkaen) on myös ydinvoiman vastaiset jamit ja lettutarjoilu.
* Pohdittiin, vieroksuvatko ihmiset kokouksia, joiden yhteydessä siivoillaan – päätettiin tarkentaa tiedotusta aiheesta, että siivousinnottomammat voivat tulla vasta kokouksen alkuun ja siivousta rajoitetaan kokousta edeltävään tuntiin.

7. Vapaa sana.
* Jos vaikka mitä sanottiin, mutta kaikki olennainen on jo tuossa ylhäällä.

8. Loppupiiri.
* Jäi pitämättä väen vähyyden vuoksi. Oletamme, että kaikki kolme saivat sopivaksi katsomansa määrän suunvuoroja.

Kuokkalan Vesitornin kokous 8. 7. 2009

Kokouspöytäkirja

Läsnääolijoiden esittäytyminen ja toteaminen.
Anni Pursiainen, Harri Mulari ja Hanna Era.
Taiteilussa ja siivouksessa oli mukana myös Katriina Ojala ja lapsia.

Kokouksen järjestäytyminen
– puheenohjaajan ja muistiinmerkitsijän roolien miehitys.
Puheenjohtajuus avoin, sillä kokoukseen osallistuu vain kolme henkilöäöä.
Sihteerinä Harri Mulari

Puhepiirinä kokemusten ja ajatusten jakamista Greenpeacen kampanjasta.

-> Jyväskylässä kampanja meni hyvin, koska laskuja saatiin jaettua monia ja uutiskynnys rikottiin. Organisointi oli ihan toimiva – kellekään ei jäänyt kohtuutonta määräää jaettavaksi ja jakaminen sujui kohtuullisen kivuttomasti

-> Pohdittiin myös, olisiko meidän hyvä porukkana ottaa kantaa siihen, miksi osallistuimme voimakkaita reaktioita herättäneeseen kampanjaan. Anni esitti, ettei kampanjan kommentointi ole meidän asiamme – Greenpeace on jo sitä kommentoinut omilla sivuillaan. Hanna esitti, että olisi hyvä kuitenkin reagoida ihmisten tyrmistykseen ja kertoa miksi juuri meidän porukka oli mukana. Ajatuksella siitä, ettei viestinviejää kannata ampua voisi ihmiset saada ymmärtämään asian meidän näkökulmastamme.

->Asiasta ei kuitenkaan päätetty vielä suuntaan tai toiseen.

Toimintatapojen ja vastuuparien valinta sekä kampanjan jakaminen hallittavan kokoisiin osiin.

* Reclaim the Street
-> lisättiin listaan jälkikäteen. Päätettiin osallistua porukalla, vaikka Hannalla ja Katilla jo omiakin suunnitelmia ko. tapahtumaan.
-> Pohdittiin eri osallistumismuotojen sopivuutta tapahtuman formaattiin – teltan tai muun raskaamman ja vaikeasti siirrettävän rekvisiitan mukaan tuominen haasteellista, koska tapahtuman tarkkaa sijaintia ei tiedetä, kuin vasta tapahtuman hetkellä. Pöydän/pöytien mukaan ottaminen helpottaisi kuitenkin esim. flaikkujen jakamista merkittävästi. Päätettiin kysyä VaNuilta heidän kannettavia pöytiään.
-> Pohdittiin oman pisteen toiminnallisia mahdollisuuksia – ihmiset saadaan helpommin pysähtymään ja kiinnittämään huomiota jakamalla jotakin. H. Ehdotti mehua. A arveli, ettää janoisiin hippeihin uppoaa enemmän mehua, kuin paikalle jaksetaan kantaa. - Ei päätöksiää tästä.
-> pohdittiin myös toisenlaisen tilataideteoksen tekemistää RS:ssä. Esim. Ydinvoiman vastustajien kämmenenjälkien painaminen sormivärein tässäkin kokouksessa käytössä olleelle paperille ja tussein terveisten kirjoittaminen JE:lle. - Ei päätöstäävielä.
-> Lisäksi omien tapahtumien päivämäärien olisi hyvä varmistua RS:iin mennessä, jotta saadaan kutsuja ja flaikkuja jaettua mahdollisimman paljon tuolloin.

* Kansalaistapahtuma Lounaispuistossa
-> Ajateltiin kutsua yhteistoimintaan tapahtuman järjestämiseksi kaikki mahdolliset aiheesta kiinnostuneet järjestöt, sekä uusiutuvia energiamuotoja tavalla tai toisella tuottavat yritykset.
-> Pitää tarkastaa Lounaispuiston vuokra – kulut ajateltiin kattaa tarjoamalla kaikille tapahtumaan osallistuville organisaatioille telttapaikka ja näkyvyyttä osallistumismaksua vastaan.
-> Tapahtumalle olisi hyvä saada muutakin sisältöäöä – paljon puhujia, mielellään ympäri Suomea ja eri organisaatioista, sekä mahdollisesti musiikkia. Lisäksi pisteitää olisi hyvä kehitellää toiminnallisuuden ja osallisuuden ajatuksella. Mahdollisesti myös omasta takaa lapsiparkin järjestäminen paikalle voisi olla hyvä ajatus.

->Ajankohta: elokuun loppupään vkl? 29. tai 30. ??

->Päävastuu Hannalle apureina Miska ja Katriina. Vastuuta voidaan pilkkoa vielä pienempiin palasiin tämän kanssa ja lisäapua otetaan mielellään vastaan. Anni totesi, että K-tapahtuman järjestäminen voi olla ylivoimainen ponnistus, koska sellaisen järjestämisessä on niin paljon työtä.

* Tukikonsertit yhteistyössä Jelmun kanssa
->Voi järjestää pitkin syksyä.
->Bookkaus ajoissa.
-> Nakitettiin kysymättä ennenkin Jelmun kanssa työskennelleen Ainon harteille.
-> Todettiin, ettei ole ihan tärkeimpiä asioita – tehdään niin paljon, kuin resurssit antavat myöten.

* Asiantuntijapaneeli
->Ajankohta voisi olla myöhemmin kuin kansalaistapahtuma: Syyskuu, lokakuu tai marraskuu.
->Sponsoreiksi Luonnonsuojeluliitto tai Greenpeace – miksei molemmatkin?
-> Paikaksi: Nikolain sali, A-sali, joiden hyvä puoli, että ovat keskustassa ja huono, että ovat kalliita tai Minnan sali, joka on pääkirjastolla ja hinnaltaan kohtuullinen?

* Kirje/korttikampanja Jyväskylän Energialle
-> Käytetään mahdollisesti Hannan ydinvoima-aiheista aloitetta tekstin pohjana.
-> Laitetaan teksti jakoon nettiin ja ohjeistus, minne ja kenelle tulee lähettää. (Anni arveli, etteivät ihmiset omalla kustannuksellaan ole innostuneita osallistumaan moiseen. Hanna puolusti, että Amnesty on menestyksellisesti kampanjoinut juuri tällä tavalla mm. mielipidevankien vapauttamiseksi.)
-> Pidetään kortteja ja kirjeitä allekirjoitettavana kaikissa kansalaistapahtumissa ja toimitetaan niitä JE:lle porukalla isompia nippuja kerralla.

* Adressi luovutettavaksi JE:n suhteen sekä JE:n hallitukselle, että kunnanvaltuustolle
->Pohdittiin tekstin luomista Hannan ydinvoima-aloitteen pohjalta. Hanna hoitaa tekstin kuntoon – kommentointi porukalla ennen julkaisua.
-> Sähköinen adressi julkaisuun heti myös, kun teksti on kunnossa..
->Adressin aikataulu on mahdollisimman pian.

* kuntalaisaloite paikallisen sähköntuotannon tukemiseksi
->Päätettiin tehdä.
-> Aloitteita voidaan kirjoittaa useammanlaisia ja niitä kannattaa jättää useita, jotta valtuusto joutuu niitä käsittelemään ja siksi kohtaamaan asiaa mahdollisimman usein.
-> Voidaan käyttää tähän myös K-S:n energiaomavaraisuusjulistusta heti, kun se valmistuu.
-> Näitä olisi hyvä saada liikkeelle mahdollisimman nopeasti, sillä JE:n lainan takaaminen tulossa valtuuston käsittelyyn kesän aikana tai alkusyksystä.

* Keski-Suomen energiaomavaraisuusjulistus
->Alustava julistus esillä. Vedos on vielä hyvin karkea ja sen kirjoittamiseen tarvitaan lisävoimia.
->Julistus on tehtävä. Sen tärkein tarkoitus on antaa kuva siitä, minkä periaatteiden mukaan toimimme ja mikä tarkalleen on ydinvoimalle esittämämme vaihtoehto.
-> Paikallisten ihmisten saaminen mukaan julistuksen tekemiseen on äärimmäisen tärkeää. Puhuaksemme paikallisten puolesta, meidän on kuultava heidän ääntään.
-> Tiedotus on tärkeää, mutta haasteellista. Omavairaisuusjulistuksen saaminen nettiin ja sitä kautta ihmisten luettavaksi ja muokattavaksi on olennaista.

Alustavan aikataulun suunnittelua.
ks. aikaisemmat

Seuraavan kokouksen ajan ja paikan vahvistaminen.
* Ehdotus: Viitaniemen puistossa ke 15. heinäkuuta klo 18
->Kannatetaan. Harrin luona väistötilat, jos sataa tms.
Jaetaan ihan yleisesti kokouskutsuja maalikoille.

Vapaan sanan hetki kaikelle, mille ei ollut varattu omaa kohtaa.
Kokous oli kiva.

Loppupiiri ja kokouksen tulosten toteaminen.
Töitä tehtiin, mutta väkeä oli liian vähän. Toivottavasti lisää ihmisiä saapuu seuraavaan kokoukseen. Seuraavalla kerralla vähemmän touhua enemmän kokousta.

Ensimmäisen kokouksen saldoa!

Ensimmäinen kokous on nyt ohi. Kokoustimme helatorstaina, eli 21. 5. Kirkkopuistossa, suuren männyn alla. Hiuksissani on edelleen pihkaa. Paikalla kokouksessa olivat Katriina, Hanna Era, Aino Kainulainen (ja ihanat koiran öhmötit) Aki ja Ilona, Jelena, Niklas, Miska, Anni ja Harri. Kaikki ihmiset eivät olleet aivan koko kokousta läsnä, joten nimellä kommentteja vain muutamilta.

Ihan ensimmäiseksi harjoittelimme hieman aktiivista kuuntelemista ja esittelimme muulle väellä parimme.

Sitten keskustelimme puhesauvan avulla seuraavista asioista:

1. Miksi juuri sinä vastustat ydinvoimaa?
Ryhmässä oli seuraavia näkemyksiä:
* tieteelliset perusteet ydinvoiman vaarallisuudesta
* loppusijoituksen ongelmat
* louhinnan tuottamat ongelmat
* työllistämättömyys verrattuna uusiutuvien käyttöön
* energiaa olisi parempi tuottaa hajautetusti ja monimuotoisesti, eikä suurissa yksiköissä, jotka ovat kriisin tullen herkkiä häiriöille
* Uraani ei ole mikään uusiutuva luonnonvara, vaan sitäkin on rajallinen määrä.

2. Mikä on ollut paras kansalaisaktiivikokemuksesi ja miksi?
* Kokemuksissa tuli esiin hyvin monenkirjavia esimerkkejä. Tärkeimpinä nousivat esille mielenosoitukset, joissa on ollut paljon osallistujia, sekä sellaiset, joilla on ollut selkeä teema (esim. yhtenäiset vaatteet) sekä perinteisestä marssista poikkeavaa sisältöä, kuten laulua, runojen lukemista jne.

3. Mitkä ovat mielestäsi parhaita tapoja vaikuttaa ja miksi juuri ne?
* Kirjekampanja
* Hyvä tiedottaminen
* Äänestäminen
* Mielenosoitukset

4. Miten haluat olla tässä kampanjassa mukana?
Miska: koordinaattorina
Aino: etänä, mutta parhaan kykyni mukaan
Kati: mahdollisimman paljon ja monipuolisesti
Anni: tiedottamalla muita vihreitä ja miten ehdin
Harri: tiedottamalla sidosryhmiä, kokoamalla taustajoukkoa
Hanna: organisaattorina ja luomalla uutta tapaa toteuttaa tällaista kansanliikettä

(5. Lisäkysymyksenä oli, mikä on jäänyt harmittamaan edellisistä kokemuksista. Yleisenä kokemuksia olivat seuraavanlaiset:
* kun ihmisiä ei tulekaan paikalle tai tulee paljon vähemmän, kuin on arveltu.
* kun yhteiset työt jäävät yhden ihmisen tehtäväksi
* kun ihmisiä ei saada kiinni, jotta hommien etenemisestä voisi tiedustella
* kun tekee hurjasti työtä, mutta ei koe, että onnistuminen on työpanoksen mukainen tai työtä ei huomata)

Pohdimme lisäksi vielä vapaamuotoisesti, kuinka töiden kaatumista muutaman organisoijan niskaan voisi välttää ja ehdotamme seuraavia asioita:
* työtä yritetään jakaa niin pieniin osiin, että yhden ihmisen tekemättömyys ei ole vielä katastrofi
* työtä tehdään työpareina, joten joku on todennäköisesti aina mahdollista saada kiinni ja asiat tulevat helpommin tehdyiksi
* ihmisiä rohkaistaan ilmoittamaan mahdollisimman nopeasti, jos vaikeuksia ilmenee

Seuraavaksi jumppasimme "Mitä mieltä" -jumppaa. Voimistelun ajatus oli koota ajatuksia ja näkemyksiä eri asioista, sekä ihmisten perusteluita näkökulmilleen. Asetimme lähekkäin seisovat kuusen ja männyn vastapooleiksi, joista mänty oli "Tykkään aivan tosi paljon" ja kuusi "En tykkää yhtään!" Kokousväen tehtävä oli sijoittaa itsensä näiden kahden väliin, kohtaan, joka edustaa heidän näkemystään.

Testasimme seuraavia teemaan liittyviä aiheita:
* Mielenosoitus (tykkäävät perustelivat: paras tapa saada näkyvyyttä)
* Kirjekampanja (tuotti hyviä tuloksia PP:n kanssa)
* JE:n pääkonttorin "piiritys" (näkyvyys / pidätetyksi joutuminen ja pippurikaasu)
* Uusiutuvia energiamuotoja tuottavien PK-yritysten mukaan ottaminen
(kaikki tykkäsivät)
* Fennovoima
(kukaan ei tykännyt, ei edes Miska, kuultuaan, että Fennovoima on saksalaisomisteinen. Muuten positiivisuuden perusteena energiaomavaraisuus.)
* Yhteistoimijoina
- Greenpeace
- Suomen luonnonsuojeluliitto
- Anarkistiliitto
- Maan ystävät
- jne
(Kaikki tykkäsivät.)


Sitten ideoitiin pareina toimintatapoja.

Miskan ja Ainon työryhmä ehdotti zombiewalkia ja yhteistyötä Jelmun kanssa. Ihmiset tulevat mielellään konsertteihin ja tärkeän asian puolesta voisi hyvinkin olla mahdollista saada esiintyjiä suopumaan pienellä palkkiolla.

Hannan ja Katin työryhmä ehdotti avoimen kansalaistapahtuman järjestämistä esim. Lounaispuistossa. Puhujia voitaisiin "tilata" muista vastaavista kansanliikkeistä, Greenpeacelta jne. Lisäksi tarvittaisiin interaktiivisuutta - työpajoja, joissa ihmiset voisivat konkreettisella tavalla osallistua. Pohdittiin myös mahdollisuutta kutsua PK-yrityksiä esittelemään tuottamiaan ratkaisuita energiakysymyksiin. Mm. maavoima, ilmalämpöpumput, tuulivoima jne.

Annin ja Harrin työryhmä ehdotti varsinaisen, syvemmän keskustelutilaisuuden järjestämistä. Asiantuntijakeskustelu onnistunee parhaiten sisätiloissa ja paneelimuodossa.

Lisäksi yhdessä pohdittiin ajatusta yhdistää zombiewalk ja varsinainen miekkari. Miekkarin lähtökohta olisi keskiaikainen rutto-teema. Edellä kulkisi säteilyvaara-merkein merkittyjä ihmisiä, jotka soittaisivat kelloa ja huutelisivat "tuokaa kuolleenne!" ja heidän perässään zombeja ja muutama "ruumisvaunuja" vetävä tyyppi. Ruumiskerääjät pysähtyisivät aika ajoin huutamaan kutsunsa ja risteyksistä kulkueeseen liittyisi lisää zombeja.

Heidän perässään kulkisi nk. "luonnonvoima" -kulkue järjestäytyneenä neljän elementin (ilma, tuli, vesi, maa) mukaan ja pukeutuneena värikoodein. Jokaiseen värisektioon tuotaisiin sen elementin voimaa tuottavien asioiden pienoismalleja (esim. tuulimyllyjä, "aurinkopaneeleita" jne) sekä jokaisella voimalla olisi oma kiinalainen lohikäärmeensä. (Eli muutaman ihmisen keppien päässä kantama otus) Lisäksi kaikki muu rekvisiitta, tanssi, laulu, musiikki jne. on kovin tervetullutta.

Anni pohti ansiokkaasti, että kovin karnevalistisen kulkueen tarkoitus saattaa jäädä katsojille hämäräksi. Tätä voisi selkeyttää laittamalla riittävän suuret bandikset kulkueen avaajille, esim. "Ydinvoimaa" ja "Harmoniaa" sekä nakittamalla kulkueeseen riittävän tiheään ihmisiä jakamaan flyereitä katsojille.

Harri nosti myös esiin hyvä huomion siitä, että toimiakseen tällainen veto vaatii aivan valtavasti väkeä. Totesimme, että meidän on tehtävä parhaamme rekrytoidaksemme mukaan kaikki, kaikkien mutsit ja niiden mutsien mutsit. Eli tähän tarvitaan sekä toimivaa ja tehokasta tiedotusta, että edeltävää toimintaa ja vielä kaikkien verkostoiden ja yhteistyötahojen mukaanottamista.

Loppupiirissä kyseltiin vielä, mikä on ihmisten fiilis projektista ja kuinka tällaiset vähän poikkeukselliset kokoustavat toimivat. Kokoustavat saivat kiitosta - tällaiseksi esittäytymis- ja avauskokoukseksi ne olivat hyvät. Kun täytyy tehdä päätöksiä, tarvittaneen enemmän organisaatiota ja rakennetta. Lisäksi kaikki ilmoittivat olevansa hyvillä mielen ja toiveikkaita alkavan projektin suhteen.