Energiaomavaraisuusjulistus

~Lyhyt versio

Keski-Suomen energiaomavaraisuusjulistus

Vastalauseena Jyväskylän Energian ydinvoimayhteistyökaavailuille sekä kivihiilen käytölle valmistuvan Keljonlahden voiman polttoaineena olemme luoneet tämän julistuksen. Se on kokonaisvaltainen energiasuunnitelma koko Keski-Suomen alueelle sekä omaa toimintaamme ohjaava periaatteiden kokoelma.

Periaatteemme ovat:
1. Energian on oltava paikallisesti ja paikallisista raaka-aineista tuotettua.
2. Energian on oltava uusiutuvaa ja hiilidioksidineutraalia.
3. Energian tuotannon on oltava paikallisesti työllistävää.
4. Energian tuhlaamista on vältettävä ja uusia säästötapoja kehitettävä.
5. Paikallisia ihmisiä on kuunneltava tuotantolaitosten sijoituksessa.
6. Ydinvoimasta ja muusta riippuvuudesta ulkopuolisesta energiasta on päästävä eroon.
7. Sähkön pientuottajuutta ja paikallisten yritysten ja ihmisten energiaomavaraisuutta on tuettava.


1. Energian on oltava paikallisesti ja paikallisista raaka-aineista tuotettua.

Kun sähkö tuotetaan etäällä käyttäjistään, sen alkuperä jää vääjäämättä etäiseksi. Asumme kuitenkin pienessä maassa, missä ydinvoimalat tai muut energiantuotantolaitokset eivät voi eivätkä saa olla jonkun toisen ongelma. Kun tuomme energiantuotannon lähemmäs käyttäjiään, käyttäjän osallisuus tuotantotapojen kehittämisessä korostuu. Jokaisella meistä saa ja tulee olla mielipide siitä, mitä polttoaineita omat, paikalliset voimalaitoksemme käyttävät. Paikallisesti tuotetut polttoaineet voimaloillemme sekä työllistävät, että vähentävät välillisiä, kuljetuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

2. Energian on oltava uusiutuvaa ja hiilidioksidineutraalia.

Olemme selkeitä vaatimuksissamme energianlähteiden uusiutuvuudessa. Emme hyväksy polttoaineeksi sen paremmin kivihiiltä, maakaasua kuin turvettakaan. Niiden sijaan meillä on käytettävissämme lukuisia, tutkittuja ja hyväksi havaittuja tapoja tuottaa poltettavaa biomassaa. Ehdotammekin, että Keski-Suomen alueella voimalaitosten polttoaineeksi tuotetaan ruokohelpiä, kuituhamppua, energiapajua ja energiapuuta. Saamme polttoainetta myös biokaasusta, jota voimme järkevillä investoinneilla tuottaa itse, omasta biohajoavasta yhdyskuntajätteestämme. Lisäksi suositamme pelletöidyn hevosenlannan käyttöä Robert Griffinin keksimän tavan mukaisesti.

Luemme uusiutuviin energiamuotoihin ehdottomasti myös tuulivoiman, jonka käyttöä tulee lisätä voimakkaasti. Viidennes Suomen sähköstä voidaan tuottaa tuulivoimalla ilman, että tuulisuuden vaihtelusta aiheutuu merkittäviä ongelmia. On hölmöä, että Suomi on Euroopan pienimpiä tuulivoiman tuottajia hyvistä olosuhteista huolimatta.

3. Energian tuotannon on oltava paikallisesti työllistävää.

Polttoaineiden, kuten ruokohelpin, kuituhampun ja energiapajun viljely loisi kokonaan uusia alkutuotannon työpaikkoja ja työllistäisi välillisesti (mm. logistiikan kautta) lukuisia muita. Rakennusten energiakorjaukset ja matalaenergiarakentaminen kasvattaisivat rakennusalan arvoa ja työpaikkojen määrää noin 10 prosentilla. On minusta kohtuullinen vaatimus, että paikallisen energiayhtiön tulee sijoittaa rahansa myös sosiaalisesti kestävästi ja paikallisesti työllistävästi.

4. Energian tuhlaamista on vältettävä ja uusia säästötapoja kehitettävä.

Emme voi elää kuin pellossa - maailman ja luonnon kantokyky tulevat jo nyt monessa kohtaa vastaan. Voidaksemme selviytyä, meidän on keksittävä luovia, uusia tapoja säästää energiaa ja olla viisaampia sen energian käytön kanssa, joka on ehdottoman välttämätöntä. Vaadimme energiapihiä rakentamista, yritystukien sitomista tiukkoihin energiansäästötavoitteisiin, järkevää ja tiivistä yhteiskuntarakennetta. Lämmön takaisinottotalteenotto, voimaloiden piippujen sähköä jauhavat turbiinit, energiatehokkaat kylmäkalusteet ja valaisimet, älykäs ja ekologinen rakentaminen - meillä on käyttössä lukuisia keinoja, joiden käyttöönotto vaatii poliittista päättäväisyyttä ja uskallusta tehdä oikein.

5. Paikallisia ihmisiä on kuunneltava tuotantolaitosten sijoituksessa.

Niin suuria kuin pieniä energiantuotantolaitoksia rakennettaessa niiden lähiympäristössä asuvien ihmisten mielipiteen on oltava keskeisessä asemassa aina suunnitteluvaiheesta toteutuksen viimeisiin yksityiskohtiin saakka. Varsinkin suurten laitosten, kuten viimeisittäin Keljonlahden voimalaitoksen, rakentaminen muuttaa lähiympäristöään ja sen asukkaiden viihtyvyyttä merkittävästi. Siksi paikallisilla ihmisillä on oltava aina viimeinen sana voimalaitosten sijoitusta koskevissa kysymyksissä.

6. Ydinvoimasta ja riippuvuudesta ulkopuolisesta energiasta on päästävä eroon.

Ydinvoima ei miltään ominaisuudeltaan täytä tämän julistuksen vaatimuksia. Sitä ei olla aikeissa tuottaa Keski-Suomessa. Se ei missään nimessä ole uusiutuvaa. Se ei ole paikallisesti työllistävää. Eikä ydinvoimayhtiöiden ilmaisen energian agendasuunnitelma sähköntuotannon ylikapasiteetista ja ydinsähkön viennistä ulkomaille missään nimessä tue energian säästämiseen liittyviä tavoitteita.

7. Sähkön pientuottajuutta ja paikallisten yritysten ja ihmisten energiaomavaraisuutta on tuettava.

Muualla Euroopassa laajasti yleistynyt sähkön pientuottajuus on maakunnassamme aivan lapsen kengissä. Ehdotammekin, että Jyväskylän energia ottaa käyttöönsä nk. tuottaja-tariffin. Tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen omatoimisesti sähköä esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla tuottava voisi syöttää oman energiantuotantonsa ylijäämän takaisin sähköverkkoon.

Energiaomavaraisuuteen voisi rohkaista myös yrityksiä ja Keski-Suomen kuntia. Energiansäästötavoitteiden lisäksi voidaan luoda kannusteita yrityksille laittaa tuotantotilojensa yhteyteen pienimuotoisia tuuli- ja aurinkovoimaloita. Tuottajatariffin käyttöönotto kannustaisi myös heitä.

Mitä on tehtävä?

Energiaomavaraisuuteen pyrkiminen on asetettava yhdeksi maakunnan tärkeimmistä tavoitteista. Sitä puoltavat seikat käyvät ilmi jokaisen julistuksen kohdan omissa perusteissa. Mutta meidän on muutettava myös ajatteluamme - pois keskitetystä tuotannosta ja kohti hajautettua ja monimuotoista tuotantotapaa. Energiaomavaraisuus on mahdollisuutemme astua suoraan kehityksen, tutkimuksen ja innovatiivisuuden kärkeen. Voimme olla esimerkillisesti kilpailukykyisiä, työllistää paikallisia ihmisiä ja näyttää mallia koko Suomelle - jos vain haluamme. Tai voimme pitää kiinni luutuneista uskomuksistamme ydinvoiman kaikkivoipaisuuteen ja työllistää ydinvoiman rakennustyömaille ja louhoksiin puolalaista työväkeä liikevoiton valuessa auttamatta ulkomaille ja ympäristötuhojen sekä ihmisten sairastumisten kustannusten jäädessä meidän maksettaviksemme.

Matka energiaomavaraisuuteen ja kestävään kehitykseen vaatii konkreettisia askeleita . Jatkaaksemme olemassa oloamme, matka on aloitettava jo tänään. Voidaksemme elää yhdessä luonnon kanssa, meidän on tultava oman alueemme alkuperäiskansaksi. Meidän on opittava näkemään oman alueemme luonto, sen voimavarat ja resurssit ja hyödynnettävä niitä kestävällä, niiden uusiutumista ja luonnon sekä ihmisten hyvinvointia tukevalla tavalla. Energiaomavaraisuus on juuri sitä - ylpeyttä ja kykyä toimia tasapainossa tämän kallisarvoisen keskisuomalaisen luonnon kanssa.

Kiitämme kaikki yhteistyötahoja oivaltavista kommenteista ja valaisevista lisätiedoista! Energiaomavaraisuusjulistus ei olisi tämän näköinen ilman teitä!

Keskustelu aiheesta jatkuu ja otamme vastaan mielellämme sekä palautetta julistuksesta, että uusia, oivaltavia toiminta-ajatuksia! Suunnitelmissamme on lähettää julistusta Keski-Suomen päättäjille. Odotammekin innolla laajempaa keskustelua energiantuotannon eri mahdollisuuksista sekä valtaa pitävien kommentteja julistuksen haasteisiin ja oivalluksiin.

Keski-Suomen energiaomavaraisuusjulistus!

~Pitkä versio

Vastalauseena Jyväskylän Energian ydinvoimayhteistyökaavailuille sekä kivihiilen käytölle valmistuvan Keljonlahden voiman polttoaineena olemme luoneet tämän julistuksen. Se on kokonaisvaltainen energiasuunnitelma koko Keski-Suomen alueelle sekä omaa toimintaamme ohjaava periaatteiden kokoelma.

Periaatteemme ovat:

1. Energian on oltava paikallisesti ja paikallisista raaka-aineista tuotettua.
2. Energian on oltava uusiutuvaa ja hiilidioksidineutraalia.
3. Energian tuotannon on oltava paikallisesti työllistävää.
4. Energian tuhlaamista on vältettävä ja uusia säästötapoja kehitettävä.
5. Paikallisia ihmisiä on kuunneltava tuotantolaitosten sijoituksessa.
6. Ydinvoimasta ja riippuvuudesta ulkopuolisesta energiasta on päästävä eroon.
7. Sähkön pientuottajuutta ja paikallisten yritysten ja ihmisten energiaomavaraisuutta on tuettava.

1. Energian on oltava paikallisesti ja paikallisista raaka-aineista tuotettua.
Energian tuottaminen keskitetysti ja etäällä käyttäjistä on ongelmallista monestakin syystä. Sähkön kantaverkkomme on vanha ja pitkät siirtoyhteydet hävittävät merkittävän osan siirrettävästä sähköstä. Lisäksi onnettomuudet sysäävät nopeasti keskitetyn energiantuotannon kriisiin - jos olemme riippuvaisia muutaman suuremman laitoksen tuotannosta, vika kantaverkossa pimentää helposti ja nopeasti laajoja alueita pitkäksi aikaa. Sähköriippuvuutemme on kuitenkin niin syvää, että varautumattomuus tällaisiin tilanteisiin on lähes rikollista. Tilanne on nyt jo niin vaarallinen, että Puolustusvoimat otti siihen kantaa Suomen suurimpia turvallisuusuhkia käsittelevässä raportissaan.

Lisäksi, niin kauan, kuin sähkö tuotetaan etäällä käyttäjistään, sen alkuperä jää vääjäämättä myös etäiseksi. Asumme kuitenkin pienessä maassa, missä ydinvoimalat tai muut energiantuotantolaitokset eivät voi eivätkä saa olla jonkun toisen ongelma. Kun tuomme energiantuotannon lähemmäs käyttäjiään, käyttäjän osallisuus tuotantotapojen kehittämisessä korostuu. Jokaisella meistä saa ja tulee olla mielipide siitä, mitä polttoaineita omat voimalaitoksemme käyttävät. Paikallisesti tuotetut polttoaineet voimaloillemme sekä työllistävät, että vähentävät välillisiä, kuljetuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

2. Energian on oltava uusiutuvaa.
Olemme selkeitä vaatimuksissamme energianlähteiden uusiutuvuudessa. Emme hyväksy polttoaineeksi sen paremmin kivihiiltä, maakaasua kuin turvettakaan. Mikään niistä ei uusiudu sellaisella tahdilla, että se todella olisi ihmisen ymmärtämän aikamittakaavan sisällä todellista uusiutumista.

Keskustelu paikallisesti tuotettavista polttoaineista avataan nyt. Meillä on käytettävissämme lukuisia, tutkittuja ja hyväksi havaittuja tapoja tuottaa poltettavaa biomassaa. Ehdotammekin, että Keski-Suomen alueella voimalaitosten polttoaineeksi tuotetaan ruokohelpiä, kuituhamppua, energiapajua ja energiapuuta. Kaikki näistä kasveista ovat helppoja viljellä, kasvavat ja talvehtivat Keski-Suomen korkeudella ja tuottavat vuodessa valtaisia määriä. Lisäksi niiden avulla päästään järkevästi myös hiilidioksidineutraaliuden tavoitteeseen - poltettuina nämä vapauttavat vain sitomansa määrän hiilidioksidia, eivät enempää.

Lisäksi saamme polttoainetta biokaasusta, jota voimme järkevillä investoinneilla tuottaa itse, omasta biohajoavasta yhdyskuntajätteestämme. Kaikki kompostointi tuottaa jo nyt metaania, joka on yksi vakavimmista kasvihuonekaasuista. On viisaampi hallitusti mädättää kaikki biojäte ja kerätä metaani talteen. Prosessi tuottaa polttoaineeksi metaania ja jälkituotteena korkealaatuista humusta - ajettavaksi vaikka sinne ruokohelpipelloille. Metaanin talteenottoon voivat osallistua myös karjatilat, joiden lantalat jo tällä hetkellä tuottavat metaania - vain talteenotto puuttuu.

Omassa ammattikorkeakoulussamme on myös tutkittu pelletöidyn hevosenlannan polttoa. Hevostilojen kaikki muu, kuin turpeessa oleva lanta on jätettä, jolle on määrätty niin pitkä maadutusaika, että tilat ovat ongelmissa lantansa sijoittamisen kanssa. Pelletöinnillä tilat pääsevät kätevästi eroon lannasta ja likaisesta kuivikkeesta ja toisaalta pelletöity purulanta-seos palaa tehokkaasti ja puhtaasti. Oivallus on Saarijärvellä asuvan, alkujaan australialaisen Robert Griffinin ja sitä on tutkinut Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa Piia Kauppinen yhteistyössä saarijärveläisen talliyrittäjä Mikko Larjan kanssa.

Luemme uusiutuviin energiamuotoihin ehdottomasti myös tuulivoiman, jonka käyttöä tulee lisätä voimakkaasti. Viidennes Suomen sähköstä voidaan tuottaa tuulivoimalla ilman, että tuulisuuden vaihtelusta aiheutuu merkittäviä ongelmia. On hölmöä, että Suomi on Euroopan pienimpiä tuulivoiman tuottajia hyvistä olosuhteista huolimatta.

3. Energian tuotannon on oltava paikallisesti työllistävää.
Talouden ollessa edelleen lamassa, työllistäminen ei ole ollenkaan vähäinen kysymys. Edellisen kohdan lukeneet voivat havaita, että jo mainitut keinot lisäisivät maatilojen tuloja ja siten laajentaisivat niiden selviytymismahdollisuuksia.

Lisäksi polttoaineiden, kuten ruokohelpin, kuituhampun ja energiapajun viljely loisi kokonaan uusia alkutuotannon työpaikkoja ja työllistäisi välillisesti (mm. logistiikan kautta) lukuisia muita. Rakennusten energiakorjaukset ja matalaenergiarakentaminen kasvattaisivat rakennusalan arvoa ja työpaikkojen määrää noin 10 prosentilla.
On kohtuullinen vaatimus, että paikallinen energiayhtiö sijoittaa rahansa myös sosiaalisesti kestävästi ja paikallisesti työllistävästi. Lisäksi, väkimäärän odotetaan Jyväskylän energian toimialueella kasvavan, joten sen luomat työpaikat tarjoaisivat työtä ja toimeentuloa pitkäkestoisesti.

4. Energian tuhlaamista on vältettävä ja uusia säästötapoja kehitettävä.
Keski-Suomen kuntien tulisi omassa uudisrakentamisessaan keskittyä energiapihiin talotuotantoon. Tällä hetkellä huonosti eristetyt vuokratalot lämmittävät aivan turhaan harakoita - tiivistämällä taloja voimme vähentää lämmönhukkaa ja sen kautta energiankulutusta miltei puolella. Ekotehokkaassa rakentamisessa alhainen energiankulutus saadaan aikaan tehokkaalla lämmöneristyksellä, ilmatiiviillä rakenteilla sekä hallitulla ilmanvaihdolla ja lämmön talteenotolla. Energialaskut pienenevät, sisäilman laatu, terveellisyys ja asumisen viihtyisyys paranevat. Normaalin talon energiankulutus on arviolta 126 kWh kerrosneliöltä vuodessa - ekologisella rakentamisella se voidaan pudottaa 60 kWh kerrosneliöltä.

Lisäksi ehdotamme, että yrityksille maksettavat tuet ja etuudet on sidottava tiukkoihin enegiansäästötavoitteisiin. Yritykset ovat luonnollisesti oman energiankäyttönsä parhaita asiantuntijoita ja energiansäästökokeilut yritysten omalta taholta ovat jo poikineet lupaavia tuloksia. Jos yritysten tuet sidotaan energiansäästötavoitteisiin, yrityksillä on selkeä taloudellinen kannustin ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin.

Emme voi elää kuin pellossa - maailman ja luonnon kantokyky tulevat jo nyt monessa kohtaa vastaan. Voidaksemme selviytyä, meidän on keksittävä luovia, uusia tapoja säästää energiaa ja olla viisaampia sen energian käytön kanssa, joka on ehdottoman välttämätöntä. Lämmön takaisinotto, voimaloiden piippujen sähköä jauhavat turbiinit, energiatehokkaat kylmäkalusteet ja valaisimet, älykäs ja ekologinen rakentaminen - meillä on käyttössä lukuisia keinoja, joiden käyttöönotto vaatii poliittista päättäväisyyttä ja uskallusta tehdä oikein.

5. Paikallisia ihmisiä on kuunneltava tuotantolaitosten sijoituksessa.
Niin suuria kuin pieniä energiantuotantolaitoksia rakennettaessa niiden lähiympäristössä asuvien ihmisten mielipiteen on oltava keskeisessä asemassa aina suunnitteluvaiheesta toteutuksen viimeisiin yksityiskohtiin saakka. Varsinkin suurten laitosten, kuten viimeisittäin Keljonlahden voimalaitoksen, rakentaminen muuttaa lähiympäristöään ja sen asukkaiden viihtyvyyttä merkittävästi. Siksi paikallisilla ihmisillä on oltava aina viimeinen sana voimalaitosten sijoitusta koskevissa kysymyksissä.

Ihmiset ovat aina oman asumisensa ja viihtymisensä tärkeimpiä asiantuntijoita. Voimalaitosten suunnittelua ei voida tehdä yksinomaan asiantuntija- tai virkamiestyönä, vaan yhteistyönä asukkaiden kanssa. Jotta asukkaiden ääni olisi mahdollisimman laajasti edustettuna, olisi voimalaitosten sijoittamisesta myös aina äänestettävä suorana kansanäänestyksenä kuntalaisten kesken.

Uskomme vakaasti, että ihmiset ovat viisaita ja voimalaitosten sijoittamiseen liittyvät ongelmat ratkaistavissa kaikkia palvelevalla tavalla. Koska voimalaitoksia on aika ajoin rakennettava, niiden ympäristössä asuvien ihmisten kuuntelemisella voidaan luoda kompromisseja ja hylätä kaikista huonoimpia vaihtoehtoja jo ennen rakentamisen aloittamista. Paikalliset ihmiset ovat kuitenkin oman ympäristönsä ja viihtyvyytensä parhaita asiantuntijoita - voimavara, jonka käyttämättä jättäminen olisi sekä naivia, että lyhytnäköistä.

6. Ydinvoimasta ja riippuvuudesta ulkopuolisesta energiasta on päästävä eroon.
Olemme jo ensimmäisessä kappaleessa esitelleet miksi energian tuottaminen maakunnan rajojen ulkopuolelta on ongelmallista. Vanha kantaverkko tekee energian siirtämisestä pitkien matkojen yli haastavaa ja epävarmaa. Lisäksi huonosti tunnettu fakta on myös se, että sähköä kantaverkon heikkouden vuoksi menee kaiken aikaa hukkaan. Mitä lyhyempiä ovat siirtoetäisyydet, sitä vähäisempi sähkön hukka.

Energian tuottaminen ydinvoiman avulla on monimuotoisesti ongelmallista. Emme varmastikaan halua sen paremmin uraanilouhosta, kuin ydinvoimalaa tänne. Miksi olisimme valmiita vaatimaan, että joku muu haluaa? Ei ole kohtuullista siirtää vastuusta omasta energiankäytöstään muiden harteille.

Ydinvoima on sekä luonnon, että talouden kannalta mahdoton ratkaisu energiakysymyksiin. Uraanivaraintojen lasketaan riittävän seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi. Voimme suurella varmuudella olettaa uraanin hinnan nousevan, sen käydessä vähiin. Hiilidioksidipäästöjä ei ydinvoimalla vähennetä, sillä kunkin laitoksen välilliset päästöt ovat keskimääräisen maakaasuvoimalan luokkaa. Lisäksi, mikäli maailmanlaajuista energiapulaa ratkaistaan ydinvoiman avulla, tulisi uusia voimaloita rakentaa kuusitoistakertainen määrä olemassa olevaan kapasiteettiin nähden. Uraanin louhinta ja kuljetus ovat vaarallisia tehtäviä, joilla on jo onnistuttu pilaamaan laajoja pohjavesialueita niin Ranskassa, kuin Yhdysvalloissakin. Meillä Suomessa louhintaa havitteleva Areva on vastuussa lukuisista ympäristökatastrofeista, mutta myös sitä vastustamaan nousseiden ihmisten murhaamisesta.

Ydinvoima ei miltään ominaisuudeltaan täytä tämän julistuksen vaatimuksia. Sitä ei olla aikeissa tuottaa Keski-Suomessa. Se ei missään nimessä ole uusiutuvaa. Se ei ole paikallisesti työllistävää. Eikä ydinvoimayhtiöiden ilmaisen energian suunnitelma sähköntuotannon ylikapasiteetista ja ydinsähkön viennistä ulkomaille missään nimessä tue energian säästämiseen liittyviä tavoitteita.


7. Sähkön pientuottajuutta ja paikallisten yritysten ja ihmisten energiaomavaraisuutta on tuettava.
Muualla Euroopassa laajasti yleistynyt sähkön pientuottajuus on maakunnassamme aivan lapsen kengissä. Ehdotammekin, että Jyväskylän energia ottaa käyttöönsä nk. tuottaja-tariffin. Tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen omatoimisesti sähköä esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla tuottava voisi syöttää oman energiantuotantonsa ylijäämän takaisin sähköverkkoon. Tämä kannustaisi laajempaa joukkoa ihmisiä investoimaan oma-aloitteisesti johonkin matalakustanteiseen energiaomavaraisuuden muotoon lyhentämällä erilaisten pienten tuulivoimaloiden ja aurinkopaneeleiden takaisinmaksuaikaa myös ylijäämän osalta. Kaikkihan tietävät, että juuri näiden energiantuotantotapojen ongelma on saannin vaihtelevuus - välillä ne tuottavat hyvinkin yli oman tarpeen, välillä liian vähän tai eivät lainkaan. Tuottajatariffi tasoittaisi kausivaihteluita.

Energiaomavaraisuuteen voisi rohkaista myös yrityksiä ja Keski-Suomen kuntia. Energiansäästötavoitteiden lisäksi voidaan luoda kannusteita yrityksille laittaa tuotantotilojensa yhteyteen pienimuotoisia tuuli- ja aurinkovoimaloita. Tuottajatariffin käyttöönotto kannustaisi myös heitä.

Energiaomavaraisuus parantaisi jokaisen pienen voimalaitoksen ympäristön selviämistä tilanteissa, joissa sähkön saanti on esimerkiksi myrskytuhojen vuoksi heikentynyt. Lukuisat pienet laitokset tuottaisivat energiaa useammasta pisteestä, joten tyystin sähköttömäksi jääminen olisi epätodennäköisempää. Näin pientuotanto lisäisi kriisivarmuutta ja loisi sekä säästöä, että lisätuloja laman kanssa painiville kunnille, yrityksille ja yksityisille.

Mitä on tehtävä?

Energiaomavaraisuuteen pyrkiminen on asetettava yhdeksi maakunnan tärkeimmistä tavoitteista. Sitä puoltavat seikat käyvät ilmi jokaisen julistuksen kohdan omissa perusteissa. Mutta meidän on muutettava myös ajatteluamme - pois keskitetystä tuotannosta ja kohti hajautettua ja monimuotoista tuotantotapaa. Energiaomavaraisuus on mahdollisuutemme astua suoraan kehityksen, tutkimuksen ja innovatiivisuuden kärkeen. Voimme olla esimerkillisesti kilpailukykyisiä, työllistää paikallisia ihmisiä ja näyttää mallia koko Suomelle - jos vain haluamme. Tai voimme pitää kiinni luutuneista uskomuksistamme ydinvoiman kaikkivoipaisuuteen ja työllistää ydinvoiman rakennustyömaille ja louhoksiin puolalaista työväkeä liikevoiton valuessa auttamatta ulkomaille ja ympäristötuhojen sekä ihmisten sairastumisten kustannusten jäädessä meidän maksettaviksemme.

Energiaomavaraisuus vaatii tietoa, päättäväisyyttä ja ennen kaikkea tekoja. Olemme tässä esittäneet konkreettisia keinoja energiantuotannon omavaraistamiseksi Keski-Suomen alueella. Liitämme julistuksen oheen tiedotteen Vaasan yliopiston tutkimuksesta maaseudun energiaomavaraisuudesta (julkaistu 2005), Greenpeacen raportin uraanin louhinnan vaaroista ja Arevan toiminnasta (julkaistu 2006) sekä Piia Kauppisen opinnäytetyön Hevosenlannan hyötykäytön mahdollisuuksista .

Matka energiaomavaraisuuteen ja kestävään kehitykseen vaatii konkreettisia askeleita ja jatkaaksemme olemassa oloamme, matka on aloitettava jo tänään. Voidaksemme elää yhdessä luonnon kanssa, meidän on tultava oman alueemme alkuperäiskansaksi. Meidän on opittava näkemään oman alueemme luonto, sen voimavarat ja resurssit ja hyödynnettävä niitä kestävällä, niiden uusiutumista ja luonnon sekä ihmisten hyvinvointia tukevalla tavalla. Energiaomavaraisuus on juuri sitä - ylpeyttä ja kykyä toimia tasapainossa tämän kallisarvoisen keskisuomalaisen luonnon kanssa.

Mielenosoitus

Tervetuloa yhdistettyyn mielenosoitukseen ja zombiewalkiin!

Järjestämme mielenosoituksen vastustaaksemme Jyväskylän Energian suunnitelmia tehdä ydinvoimayhteistyötä Fennovoiman kanssa. Vaadimme varojen keskittämistä sähkön tuottamiseen uusiutuvilla ja lähellä tuotettavilla energianlähteillä.

Mielenosoitus järjestetään lauantaina 19.9.2009 klo 14.00. Kulkue lähtee Lounaispuistosta ja päättyy Aren aukiolle, jossa järjestämme pienimuotoisen tapahtuman. Luvassa on naposteltavaa, Keski-Suomen energiaomavaraisuusjulistustuksen paljastaminen, aiheeseen liittyviä puheita ja vapaata toimintaa.

Kehotamme ihmisiä pukeutumaan ja maskeeraaman itsensä zombie-teeman mukaisesti. Mielenosoitukseen voi myös osallistua naamioitumatta. Lounaispuistosta löytyy pesupiste zombiemaskeja varten.

Mielenosoituksen järjestää:

Jyväskylän paikallinen ydinvoiman vastainen toimintaryhmä Vaihtovirtaverkko.

Lisätietoja:

Aiheeseen liittyvä adressi:

www.adressit.com/irtiydinvoimasta

Yhteyshenkilö:

Katriina Ojala

040-777 0999

vaihtovirtaverkko@gmail.com

Miksi ydinvoima ei ole vaihtoehto?

Suomeen ajetaan voimakasta ydinvoiman lisärakentamista. Jo käytössä olevien neljän reaktorin ja rakenteilla olevan viidennen reaktorin lisäksi suunnitteilla on kolme tai peräti neljä uutta reaktoria. Tätä lisärakentamista on perusteltu kasvavalla energian tarpeella ja sen takaamilla päästövähennyksillä ja näin ydinvoimaa on esitetty keinona ilmastonmuutoskamppailussa.
Ydinvoima on halpaa, puhdasta ja turvallista, väittävät sen puolustajat. Vai onko sittenkään?
Olkiluoto 3:n takkuileva rakennusprojekti puhuu selviä sanoja siitä kuinka edullista tämä ylistetty ydinsähkö on. Projektin kustannukset sekä valmistumisaikataulu ovat kaksinkertaistuneet verratuna niihin lupauksiin, joiden saattelamana hankkeeseen lähdettiin.

Säteilyn vaaratekijät terveydelle ovat yleisesti tiedossa. Suuret säteilyannokset johtavat lähes välittömään kuolemaan. Pienemmillä määrillä säteilyä on karsinogeenisiä ja mutageenisiä vaikutuksia eli se aiheuttaa syöpää ja vahingoittaa geeniperimäämme aiheuttaen epämuodostumia jälkeläisissämme. Koko uraanivoiman tuotantoprosessi on alusta loppuun saastuttava ja suuri riski radioaktiivisuutensa vuoksi.

Uraanin louhinta on saastuttanut laajoja maa-alueita ja pohjavesiä ympäri maailmaa. Kaivokset jättävät jälkeensä tonneittain radioaktiivista hiekkaa, joka syntyy kun uraanimalmi louhitaan maaperästä ja jauhetaan. Kemiallisesta rikastamisesta syntyy puolestaan radioaktiivista ja kemiallisesti myrkyllistä lietettä. Sadevesien mukana tämä radioaktiivinen aines voi päätyä juomavesiimme ja levitä viljelysmaillemme ja sitä kautta elimistöömme. Malmin uraanipitoisuus on pieni, joten kaivoksista louhitusta kiviaineksesta suurin osa jää jätteeksi ja vain hyvin pieni osa on kelvollista käytettäväksi ydinreaktoreissa pitkällisen jalostustyön jälkeen.

Voimaloissa energiaa tuottavan ytimen halkaisukaan ei varsinaisesti vaikuta ihan riskittömältä touhulta. 100 megawatin ydinreaktori sisältää tuhat kertaa enemmän ravioaktiivista ainetta, kuin Hiroshimaan pudotettu pommi. Mahdollisia riskitekijöitä, jotka voisivat johtaa ydinonnettomuuteen on pilvin pimein. Eikä inhimmillinen erehdys ole näistä tekijöistä suinkaan pienin. Vaikka teknologia voisi olla turvallista on jokainen vaihe voimalan rakennuspiirustuksista jätteen loppusijoitusongelmaan asti ihmisen käsissä. Vahinkoja sattuu, niinhän se menee.
Mutta kun kyseessä on lajimme ja ympäristömme tulevaisuutta näinkin voimakkaasti uhkaava tekijä, kuin radioaktiivinen polttoaine ja siitä jälkeen jäävä ydinjäte pitäisikö vähän miettiä onko tämä todellakin riskin arvoista? Pienikin virhearvio maksaisi ihmiskunnalle niin suuren hinnan, että seurauksista puhuminen kuulostaa vähintäänkin pelottelulta. Pahinta vain, riski on todellinen. Vaikka todennäköisyys voimalaonnettomuudelle olisi kuinka pieni se on aina liian suuri uhka voidaksemme tuudittautua hyväuskoiseen optimismiin. Muistutettakoon vielä,
että aseteollisuuden ja kiihkoilijoiden käsissä uraani ja sen sivutuote plutonium muuntautuu ydinpommiksi, joka ei sekään ole riskinä ihmiskunnan olemassaololle niitä pienimpiä.


Ydinjätteen loppusijoituskysymys on edelleen ratkaisematta. Suomen ydinvoimaa säätelevä laki ei vaadi, että rikastettua uraania käyttävällä voimalaitoksella olisi pitkälle vietyä suunnitelmaa ydinjätteen loppusijoutuksesta. Suunnitteilla olevat loppusijoitusmenetelmät ovat kestävyydeltään lähinnä arvailuja ja ydinjäteyhtiöt myöntävät itsekin, etteivät voi antaa minkäänlaista varmuutta siitä kuinka kauan säiliöt kestävät ja ydinjäte pääsee vuotamaan kallioperästä maapinnalle. Ikiroudan sekä muiden maaperässä esiintyvien epävakaisuuksien vaikutuksia säiliöihin on arvioitu hyvin eri tavoin riippuen siitä onko tutkimuksen tehnyt puolueeton vai ydinteollisuudessa työskentelevä tutkija. Matematiikka ei ehkä ollut suosikkiaineeni koulussa mutta sen verran pystyn helppoa yhteenlaskua tekemään, että 70 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä vuodessa, jonka Suomen ydinvoimalat tuottavat miinus pitävä suunnitelma sen loppusijoituksesta ei tuota tulokseksi yhtäläisyysmerkin toiselle puolen turvallista tulevaisuutta tuleville sukupolville.

Talouslaman kourissa oleva Suomi ei tarvitse ydinvoimaa. Emme tarvitse ulkomaille meneviä ydinurakoita samaan aikaan, kun kotimaasta löytyisi osaamista uusiutuvaa energiaa käyttävän teknologian puitteissa. Muutenkin ydinvoimaan sijoittaminen on pois tulevaisuuden teknologian kehittämisestä. Miksi haluamme jarruttaa omaa tulevaisuuttamme vaikka Suomi voisi uusiutuvien saralla on vaikka teknologian vientimaa. Kestävät energiaratkaisut ovat huomisen sana, ei ydinvoima. Kun uusiutuviin energiavaroihin on tukeuduttava jatkossa enemmän ja enemmän, tulee eilispäivään sijoittaminen kaikella todennäköisyydellä meille kalliiksi.

Näissä mietteissä ystävällisesti teidän, Katriina Ojala